Änäriä vai säbää?

Se on yleensä kesä alkanut, kun media on täpösen täynnä uuden mantereen finaalien kiekkotuloksia. Onhan niitä toki tullut pitkin vuotta lokakuulta alkaen, sillä runkosarjan pelejä on kaikkiaan 1232 huhtikuulle asti. Sillloin alkavat kahden konferenssin pudotuspelit Stanley Cupin -finaaleihin, joihin tarvitaan 16 voittoa. Vertailun vuoksi kotimaisessa SM-liigassa ensi kaudelle 2014-15 runkosarjan pelejä näyttäisi olevan 420.

Tällaista tossunkuluttajaa ei moinen päivittäinen niks naks - tulosten määrä jaksa kovin paljon kiinnostaa ja ihmettelen suuresti, miksi se on on useimpien medioiden vakiouutisvirtaa. Ilmeisesti se on päivittäinen rutiini uutistoimistoille lukea tai julkaista edellisen illan ja yön pelien tulokset ja pistepörssit ja saada tietty perusaineisto täytteeksi päivälle. Luulisi uutistenlukijaakin tympivän toistaa samaa liirun laarumia. 

Eri lajien maailmanlaajuiset liitot ovat nähneet mahdollisuuden tienata lajin pelien tai tapahtuman televisiointioikeuden myymisellä eniten tarjoavalle mediayhtiölle ja kuluttajat tietenkin maksavat erilaisten korttien kautta nämä kulut viime kädessä. Aiemmin yleisradioyhtiöt näyttivät yleensä suurimmat kilpailut "ilmaiseksi". Mihin nämä korteilla kerätyt rahat sitten menevät? Se olisi mielenkiintoista tietää.

Mediatalot näyttävät ostamiaan tapahtumia ja kokonaisuudessaan, kun taas muut tyytyvät näyttämään maalit tai palkintojen jaon ja lukemaan niks naks - tulokset. Mediatalot näyttävät keskittyvän lähinnä omien maksullisten kanavien sisältöön kuuluvien lajien uutisointiin.

On mielenkiintoista vähän tutkia, kuinka paljon eri lajien tapahtumat ovat esim. viime vuonna (2013) saaneet katsojia? Pitävätkö paljon hehkutetut ja ilta illalta tuloslähetyksissä toistuvat jääkiekko ja jalkapallo pintansa tässä ottelussa ja miten sitten näiden yksilölajien kohdalla käy?

Alla otantaa Ylen kahden urheilua näyttävän kanavan, YLE 2 ja YLE Fem, sekä MTV 3:n eniten katsojia keränneistä ohjelmista Finnpanelin mittausten perusteella. Maksukorteilla katsotuista tapahtumista ei valitettavasti löydy tilastoja

YLE 2

YLE Fem

MTV 3
Kuvakaappaukset: http://www.finnpanel.fi/tulokset/tv/vuosi/top/2013

Yllättäen katsotuin yksittäinen urheilutapahtuma oli yleisurheilun MM-kilpailut Moskovassa! Pitkämäen keihäskaaret ja hopea sekä Boltin 200 metrin kirmaisu kiinnostivat katsojia siis eniten. Jääkiekon MM-kilpailujen pelit keräsivät myös katsojia yli miljoonan. Kolmanneksi suosituin laji katsojilla näyttää olevan hiihto ja sen jälkeen tulivat jalkapallon MM-karsinta ja alppihiihto ja suunnistuksen MM-kilpailut. Missä ovat tenniksen, golfin tai salibändyn katsotuimmat ottelut?

On ollut yksilölajien kannalta hyvä asia, että ne ovat saaneet katsojia ja myös näkyvyyttä omalle lajilleen.
Monet lajit ovat kiinnostavia katsojan kannalta, vaikka eivät sitä itse harrastaisikaan. Toivottavasti saamme seurata eri lajien tapahtumia monipuolisesti myös ilmaisilta kanavilta jatkossakin.

Miten nämä katsojaluvut korreloivat lajien harrastajien ja lisenssiurheilijoiden määrän kanssa, sitä voi käydä tutkimassa Kihun sivulla http://www.kihu.fi/faktapankki/lisenssit/.

Suunnistuksen messit ja neymarit

Jukolan viikonvaihde on taas takana ja suunnistaja saa odottaa seuraavaa joulua melkein vuoden. Tulevan vuoden maastojen karttanäytteitä oli esillä paimiolaisten ständillä Kuopiossa. Niiden perusteella maasto on fyysisesti selvästi enemmän kuntoilijaa suosivampi kuin Kuopiossa. Aina yllätyksiä kuitenkin riittää ja niitä jäämme mielenkiinnolla odottelemaan myös ensi vuodelta.  

Nettikeskustelussa osa piti Kuopion maastoa enemmän fyysistä kuntoa kuin taitoa vaativana. Suomalainen kesäyö ei tällä kertaa ollut katsojaa suosiva, mutta suunnistajan kannalta valoisampi kuin edelliset etelän kilpailut. Kuntoilijan ja aktiiviurheilijan luulot otettiin pois jo ykkösrastilla nousun ollessa 80 metrin paikkeilla. Maasto oli varmasti yksi vaativimmista pitkään aikaan. Monesti ongelmana on, että niin ison tapahtuman logistiikka ja infra vaativat lentokentän tai muun rakennetun ympäristön ja ympärillä oleva suunnistusmaasto ei välttämättä ole kovin haasteellista. Kaikki meni kuitenkin yllättävän hienosti tänä vuonna ja onneksi edellisen päivän sateet muuttuivat pilvipoudaksi ja aurinkokin näyttäytyi Venlojen lähdön jälkeen. Pääosin lienee tapahtuma mennyt järjestäjien suunnitelmien mukaan. On haasteellista saada kaikki osa-alueet toimimaan kiitettävästi näin mittavassa tapahtumassa. Nurinoita on tainnut tulla saunojen miedosta lämmöstä ja liikenteen sujuvuudesta sekä vesipisteiden määrästä. Autot joka tapauksessa sai parhaimmassa tapauksessa jopa 100 metrin päähän teltasta. 

Jukolan jälkeen penkkiurheilijan mielenkiinto taitaa kohdistua meneillään olevalla jalkapallon MM-kilpailuihin. Mutta onko jalkapallon maailman huipuilla ja suunnistuksen vastaavilla mitään yhteistä? Jalkapallosta joskus sanotaan, että se on maailman vaikein pallopeli tai yksinkertaisten miesten vaativa laji... No, molemmissa lajeissa tarvitaan hyvää kestävyyttä ja fyysinen työ tehdään jaloilla. Jalkapallon jaloilla tehtävä pallon kuljetus vaatii lukemattomia toistoja tekniikan kehittämiseksi huipputasolle. Suunnistusjuoksun oppiminen vaatii myös aikaa ja toistoja erilaisissa maastoissa. Käsillä ei välttämättä ole suunnistuksessa kovin suuria fyysisiä vaatimuksia, mutta jalkapallossa taas sivurajaheitossa tarvitaan tarkka ja pitkä heitto, mutta näyttäähän nuo kädet tekevän muutakin kuin rytmittävän liikettä. Tästä esimerkkinä Pepen punaisen kortin arvoinen käsityö Portugali - Saksan pelissä. Molemmissa lajeissa tarvitaan toimivaa ajatusta ja ennakointia sekä nopeaa kokonaistilaanteen hahmotusta joko pallosilmää tai suunnistustaitoa.

Olisiko suunnistuksen messi sitten Kalevan Rastin Thierry Gueorgiou?

Kuvakaappaus Wikipedia

Hänen puolestaan puhuu melkoinen määrä arvokisojen mitaleita vuosien varrelta ja uskomaton ylivoima. 

Toisaalta naisten puolella Simone Niggli hakee vertaistaan 20:lla henkilökohtaisella MM-mitalilla ja olisi myös erittäin varteenotettava vaihtoehto.  

Kuvakaappaus Tagblatt

Haasteellisempaa olisi nimetä neymar eli nuori noin 22-vuotias suunnistaja.

Kuvakaappaus Wikipedia

Vaihtoehtoja voisi olla monia, mutta miten olisi 23-vuotias tanskalainen Ida Bobach? Tämän vuoden Venlojen voittoon ankkuroinut Bobach on kerinnyt kahmimaan kuusi nuorten henkilökohtaista maailmanmestaruutta ja kaksi pronssia.

Ensi vuoden Jukolaa odotellessa on hyvä seurata nyt Messin ja Neymarin osaamista!