Wednesday, 19 November 2014

Suksien valinta

Miten valita toimivat sukset eri kelille? Tässä jotain tietoa asiasta kiinnostuneille. Aluksi Valmentajapankin video yleissuksien valinnasta (kuvattu Vuokatin Intersportissa).






Uudet sukset
Periaatteessa kilpahiihdossa uudet sukset tilataan jo keväällä tai alkukesällä ja ilmoitetaan toive suksen kelialueesta ja hiihtäjän painosta. Kauppias tekee ennakkotilauksen asiakkailleen ja osalla heistä tai edustajillaan on mahdollisuus olla mukana valitsemassa suksia joko tehtaalla tai maahantuojan varastossa. Yleensä ennakkotilauksiin tarrjotaan jotain muuta etua mukaan palveluiden (esim. hionta ja ensihuolto) tai tavaroiden muodossa. Lajissa jo menestyneille hiihtäjille saattaa maahantuojan tai urheilulukion edustaja valita ns. päältä parhaat parit, jonka jälkeen tulee kuluttajamyyntiin tarkoitettujen suksien valinta.

Suksien hankinnan periaatteista
Omia suksipareja kannattaa kartuttaa tarpeen mukaan ja silloin tulee miettiä erilaisia käyttöolosuhteita lähinnä kelin mukaan. Tavallinen kuntohiihtäjä pärjää 1-2 parilla per tyyli, mutta vakavammin kilpailtaessa on hyvä hakea erilaisiin keliolosuhteisiin tarkoitettuja pareja. Kilpailtaessa on hyvä olla muutama vaihtoehto, joista valita juuri päivän olosuhteisiin sopivat sukset. Voiteluja ja käsikuviointeja testattessa on tietenkin hyvä, että suksia olisi useampi pari. Toimivimpaan pariin laitetaan kilpailuviimeistely ja huonommin toimivalla tehdään lämmittelyt. Periaatteessa kilpailutestaus voidaan tehdä perusparafiinilla ja paremmin toimivaan sukseen laitetaan fluoriparafiini ja -pulverit ym.

Suksen profiili
Perinteisen ja vapaan tyylin sukset näyttävät samanlaisilta, mutta perinteisen suksessa on keskellä pitoalue kannasta n. 30-50 cm eteenpäin. Suksen kantaosa ja kärki myötäilevät latua ja perinteisen suksen keskiosan voidepesä toimii kontaktina lumeen, jolla saadaan pito aikaiseksi potkussa.Voidepesän molemmin puolin on liukupainelueet, joiden muoto ja jäykkyys vaihtelevat eri kelien suksissa.

Suksi toimii rakenteensa johdosta jousen tavoin, joka tuo lisävoimaa potkuihin. Hyvin hiihdettävän suksen kimmoisuus on suurempi kuin heikommalla suksella. Pehmeällä alustalla pehmeästä, kimmoisasta ja kevyesti liikkuvasta suksesta on hyötyä, kun taas kova alusta vaatii sukseen vaimentavan rakenteen.
Suksen merkinnöistä yleensä löytyy ns. loppujäykkyys eli se puristukseen tarvittava voimamäärä, joka tarvitaan suksen keskiosan korkeimman kohdan koskettamaan lunta. Loppujäykkyyttä mitataan puristamalla suksia vastakkain jousivaalla n. 2 cm siteistä kantaanpäin.

Luisto lumella
Kosteuden mukaan lumi jaotellaan yleensä viiteen ryhmään: kuiva, kostea, märkä, hyvin märkä ja loska.
Voitelun kannalta ladun pinta taas jaetaan seuraavasti: uusi pakkaslumi, hienorakenteinen lumi, vanha muuttunut lumi, märkä lumi ja jäätynyt märkä lumi.

Yleisesti ottaen voisi sanoa, että mitä pienempi on kitkakerroin suksen ja lumen välillä, sitä paremmin suksi luistaa. Hiihdettäessä suksen pohjan ja lumen väliin syntyy kitkaa, jonka tuottama lämpöenergia sulattaa liukupintojen väliin vesikalvon. Kitkan suuruus riippuu mm. lumen lämpötilasta ja kosteudesta, hiihtäjän painosta ja suksen lumeen kohdistuvasta pinta-alasta. Suksen profiililla pyritään saamaan tuo vesikalvo toimimaan kulloiseenkin kelialueeseen nähden mahdollisimman hyvin . 

Kovalla pakkasella kitkalämpö on riittämätön sulattamaan lumikiteitä, eikä vesikalvoa muodostu lainkaan. Silloin kaksi kiinteää pintaa hankaa toisiaan vasten, joten kitka on suuri ja luisto heikko. Suojasäällä suksen pohjan ja lumen välinen vesikalvo taas pysyy yhtenäisenä, jonka johdosta hiihtäjä tuntee ladun ikään kuin imevän suksia ja meno on raskasta. Pikkupakkasella vesikalvo on katkonainen, mikä toimii tehokkaana voiteluaineena ja parantaa luistoa.

Ihanteellisen kelivoitelun tavoitteena on synnyttää suksen ja lumen väliin katkonainen vesikalvo luistoa parantamaan.

Kovalla pakkasella kitkaa voidaan pienentää parafiinivoiteella. Parafiinit muodostavat sileän ja kovan pinnan, sillä ilman voidetta särmikkäät lumikiteet pääsisivät takertumaan suksenpohjan mikroskooppisiin epätasaisuuksiin. Suojasäällä taas yritetään estää yhtenäisen vesikerroksen syntyä esimerkiksi fluorivoiteilla, jotka hylkivät vettä, joten ylimääräinen neste poistuu suksen alta.

Myös suksen pohjan väri vaikuttaa, kylmällä kannattaa olla musta pohja ja lämpimällä valkoinen.

Merkittävässä roolissa luiston parantamisessa ovat myös suksen hionta- sekä käsikuvioinnit.

Perinteisen sukset
Perinteisen suksessa liu'un aikana vain liukupainelueet koskettavat lunta ja paine kohdistuu näille alueille. Potkaistaessa paine jakaantuu laajemmalle alueelle.

Vesikelin suksen ominaisuuksia
- Voidepesä on korkeakaarinen ja pitkähkö.
- Loppujäykkyys on loppua kohden tiukkeneva (60-70% painosta).
- Painealueet ovat mahdollisimman lyhyet ja pehmeät kannan ja kärkien auetessa selvästi.

Nollakelin suksi
- Voidepesä on korkeakaarinen ja pituudeltaan lyhyempi kuin pakkaskelin suksissa.
- Loppujäykkyys on tiukempi (60-65% painosta).
- Painealueet ovat lyhyemmät ja kannan sekä keulan auetessa jonkin verran.
Pakkaskelin suksi
- Voidepesä on matalakaarinen ja mahdollisimman pitkä.
- Loppujäykkyys on pehmeä (55-60% painosta).
- Painealueet ovat pitkähköt, kevyet. Kanta ja keula eivät aukea yhtä paljon kuin kostean kelin suksessa.

Murtomaa A. 2012

Vapaan hiihtotavan sukset
Vesikelin ominaisuuksia
- Matalahko suksi, jossa kevyt alkujännitys kärjen ja kannan ollessa löysät tai auki.
- Lyhyet ja kevyet painealueet.
- Pehmeä loppujäykkyys.

Nollakelin ominaisuuksia
- Matala suksi, jossa kevyt alkujännitys. Kärki ja kanta kiinni, mutta paineen kasvaessa aukeavat.
- Painelaueet lyhyet ja melko kovat. Pehmeälle alustalle pidemmät painealueet ja pehmeämmät painepiikit.
- Loppujäykyydeltään jäykin suksi matalalla lähdöllä Pehmeällä alustalla löysempi.

Pakkaskelin ominaisuuksia
- Kevyt joustava alkujännitys. Kärki ja kanta löysät, mutta kiinni.
- Painealueet kevyet, hitaasti kasvavat ja pitkähköt
- Loppujäykkyys pieni pehmeän alustan suksilla.


Lähteenä mm.:
- Antti Murtomaa Hiihdon fysiikkaa, Oulun yliopisto 2012
- Esa Puukilainen Tiede-lehti 2/2007

1 comment:

  1. Hyvä teksti. Tosin pohjan VÄRI ei vaikuta yhtään mitään. Ei voi vaikuttaa, fysiikan ja kemian puitteissa. (Pohja on aina varjossa.) MATERIAALI voi vaikuttaa ja valkoinen ja musta voi olla hieman eri materiaalia.
    nm. Tiedemies.

    ReplyDelete