Suunnistuksen kilpailutilanteen suorituksen hallinta

Suunnistaito

Monesti suunnistaja kertoo kilpailun jälkeen, että vireys tai keskittyminen herpaantui ja tein sen johdosta pummin tai useita.
Mitä näille asioille voisi tehdä ja voiko niitä ylipäätänsä harjoituttaa?

Suunnistuksen lajianalyysissa 2015 suunnistustaito voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: perustaitoihin, toiminnan ohjaukseen ja suorituksen hallintaan. Perustaitojen hallinta on suunnistuksen edellytys, suorituksen hallinta oman suorituskyvyn äärirajoilla tapahtuvaa taitokontrollia ja toiminnan ohjaus puolestaan varsinaista suunnistusajattelua.

Alla olevassa taulukossa on jäsennelty eri osa-alueiden sisällöt.
Tässä bloggauksessa tarkastellaan hieman suorituksen hallintaa.
Mitä se pitää sisällään ja miten sitä voisi kehittää.

Suorituksen hallinta on oman suorituskyvyn äärirajoilla tapahtuvaa taitokontrollia, joka tarkoittaa perustaitojen ja toiminnan ohjauksen sopeuttamista uuteen tilanteeseen sisäisistä ja ulkoisista häiriötekijöistä huolimatta.

Suunnistajan psyyke on suorituksen hallinnan kannalta merkittävässä roolissa. Tunteiden, stressin sekä oman ajattelun ja keskittymisen tunnistaminen ovat edellytys sille, että niitä kyetään kontrolloimaan ennen suoritusta ja sen aikana. Kun suunnistaja tietää omat kykynsä ja luottaa itseensä, hän uskaltaa kilpailutilanteessa tehdä suorituksen, jota omat henkilökohtaiset kyvyt edellyttävät.

Suorituksen hallinnan voidaan ajatella olevan muiden taitotekijöiden yläpuolella ratkaiseva toiminnan säätelijä. Osa-alueeseen kuuluu lukuisa joukko tekijöitä ja käsitteitä, kuten itsetuntemus, persoonallisuus, vireystila, keskittyminen, motiivit, tunteet, jännitys, stressi, sisäisiin malleihin liittyvät kokemusperäiset tiedot ja taidot sekä erilaiset häiriötekijät ja tilanteet.

Oman toiminnan ohjaus ja ajattelun kontrollointi voivat olla keinoja parantaa suorituksen hallintaa.
Itseluottamus kehittyy hyvin tehdyn fyysisen- ja suunnistusharjoittelun ja hyvien suoritusten kautta, ks. esim. Hannu Airilan bloggaus. Niistä urheilija saa positiivista feedbackia. Urheilija voi treenata harjoittelemalla keskittymistä, vireystilan säätämistä (rauhoittumista tai piristymistä), tunteiden-, jännistyksen tai stressin hallintaa. Myös ulkoisiin häiriötekijöihin voi ennalta varautua harjoittelemalla.

Tunnetiloja voi ankkuroida optimaaliseen tunnetilaan hakemalla niitä menneisyydestä. Niiden avulla voidaan saada apua myös jonkin suorituksen aikana esille tulleen ongelman, kuten pummaustilanteen ratkaisuun. Tunnetilojen ankkurointia voidaan käyttää ennen suoritusta, sen aikana ja sen jälkeen mietittäessä tehtyä suoritusta. Ankkurina monesti käytetään jotain helposti muistettavaa esim. hengitystä sisään tai ulos.Virheen ts. pummin käsittelystä on aikaisemmassa tässä bloggauksessa.

Oman kilpailua edeltävän rutiinin tai portaikkomallin avulla voi myös vähentää kilpailutilanteen aiheuttavaa stressiä. Toisaalta pieni stressi kilpailuun kuuluu ja voi saada elimistön toimimaan tehokkaammin tilanteessa.


Lähteet: SSL Huippusuunnistuksen lajianalyysi 2015 ja Suunnistustaito

Maastohiihtokausi 2016-17 rankit ja FIS-pisteet

Tässä kauden 2016-17 suomalaisten hiihtäjien rankisijoitukset ja FIS-pisteet.

Naiset rankisijoitukset ja pisteet

Naisissa pisteitä sai distanssimatkalla 7 (v. 2016 6) urheilijaa ja sprintissä 9 (v. 2016 6).
Distanssimatkoilla ja sprinteissä paras sijoitus oli edelleen Krista Pärmäkoskella .
Uutena Cup-pisteille nousivat Johanna Matintalo, Mari Laukkanen ja Andrea Julin sekä äitiyslomalta palannut Aino-Kaisa Saarinen. 


Miehet rankisijoitukset ja pisteet

Miesten osalta distanssimatkojen parasijoitus oli Matti Heikkisellä ja sprinteissä Ristomatti Hakolalla.
Pisteille distanssimatkalla pääsi 10 (v. 2016 7) urheilijaa ja sprinteissä 12 (v. 2016 13) urheilijaa.

Uusina hiihtäjinä WC-kilpailussa pisteille ylsivät Antti Ojansivu, Kusti Kittilä ja Heikki Korpela. 

Hakola ja Vuorinen saivat tällä kaudella myös distanssipisteitä.