Menestykseen ikävä kyllä tarvitaan oman innostuksen ja sinnikkyyden lisäksi vanhempien tukea ja rahapussia. On tietenkin esimerkkejä esim. favelassa asuneesta jalkapalloilijoista tai afrikkalaisista juoksijoista, jotka ovat päässeet menestykseen. Osassa lajeista tarvitaan melkoinen välinearsenaali, jonka hankkiminen maksaa tuhansia euroja. Valitettavasti maastohiihto on tällaisesta hyvä esimerkki. Ilman kilpailukykyisiä välineitä menestyminen lienee epätodennäköistä tai jopa mahdotonta. Yksilölajeista monissa pärjää onneksi pienemmällä varustemäärällä, mutta esim. suunnistuksessa huipulla pärjätäkseen tulisi hallita erilaisia maastotyyppejä, jotta voisi lukea sujuvasti maastoa. Tämä vaatii harjoittelua ja kilpailemista erilaisissa maastotyypeissä, joka tarkoittaa matkustamista kotimaassa ja myös Suomen rajojen ulkopuolelle.
Pelkkä rahakaan ei riitä, sillä suksien voitelu on oma maailmansa erilaisien pito- ja luistovoiteiden oikeanlaisten combojen kanssa. Niiden kanssa voi hifistellä loputtomiin, ja oikeanlaisten kuvioiden ja fluorien yhdisteleminen oikenlaiseen voidepesään tai luistoalueisiin voi äkkiseltään ahdistaa junnujen voitelijaisää. Tarvitaan siis tietoa ja kokemusta asiasta, jotta pidot ja luistot toimivat toivotulla tavalla.
Tässä kuten myös valmennuksen ohjelmoinnissa nuori urheilija hyötyy perheen pidempiaikasesta harrastuksesta tai kilpailemisesta lajin parissa.
 |
| kuvakaappaus: www.yourlapland.com |
Joukkuelajeissa tilanne voi olla hieman toisenlainen, koska yleensä valmentaja on joukkuetta varten ja yksittäisen urheilijan perheen osaaminen ei korostu. Monissa joukkueissa on myös mietitty keinoja auttaa lahjakkaita vähävaraisia junioreita. Varusteiden hankinta ei korostu samalla tavalla salibandyssa tai jalkapallossa, kuten hiihdossa ja jääkiekossa.
 |
| kuvakaappaus:www.piffen.fi |
Yksilölajeissa voisivat seurat olla aktiivisempia toimijoita tasoittaakseen junnujen uraa. On tietenkin vaikea pitää seuralla suurta määrää lainattavia suksia tai monoja, mutta aktiivinen kamapörssitoiminta tai stipendit voisivat tasoittaa hieman tilannetta. Oman osaamisen jakaminen voisi olla enemmän hyve, jota seuroissa näkisi. Miksi en jakaisi tieto-taitoani muille win-win -periaatteella? Järjestetään voiteluiltoja, autetaan lajista kiinnostuneita uusia harrastajia voitelun saloissa. Järjestetään kimppakyytejä kilpailuihin ja tehdään yhdessä enemmän. Lapsilta kysyttäessä he monesti kokevat sosiaalisen puolen tärkeäksi myös yksilölajeissa. Voisi olla, että omakin jälkikasvu viihtyisi lajin parissa pidempään ja paremmin, jos siellä olisi muita samanikäisiä mukana. Nuorten kriittinen ikä drop outille lajin parista on murrosiän alettua. Seuratyössä tarvitaan monenlaista tekemistä ja osa vanhemmista voisi olla innostunut olemaan mukana vähemmän voiteluosaamista vaativissa tehtävissä, kuten rahastonhoitajana tai kilpailuissa eri tehtävissä jne.
 |
| kuvakaappaus:www.filmgoer.fi, Anna hyvän kiertää elokuva |
No comments:
Post a Comment