Lahti MM 2017 kilpailuohjelma / Lahti WSC 2017 Competition Programme

Ohessa Lahden MM-kilpailujen ohjelma. 

Järjestäjän sivulla kerrotaan, että lipunmyynti MM-kisojen lipunmyynti etenee tavoitteiden mukaisesti; myytyjen ja varattujen lippujen määrä on jo 60 000. Aikuisten päivälipun hinta on edullisimmillaan 31,50 euroa ja lipun hintaan sisältyvät aina sekä kilpailutapatumat että kisa-alueella järjestettävä oheisohjelma.

Lippuja voi ostaa pakettina tai yksittäisiin päiviin.

LIPUNMYYNTI  -    TICKETS 

Urheilu-uralla kehittyminen- Final Step

Koirien kanssa ulkoillessa tulee kuunneltua aktiivisesti erilaisia urheilulähetyksiä suorana tai tallenteina. Mielenkiinnosta kuuntelin YLE Areenasta Urheiluillan Rio on ohi - koostetta, jossa käytiin läpi mietteitä olympialaisten annista ja pohdittiin jo valmistautumista tuleviin Tokion olympialaisiin.

Mikäli tähtäimessä on oman lajin maailman terävin kärki, niin haasteita piisaa huipulla sekä yksilö- että joukkuelajeissa. Monia asioita tulisi hoitaa ammattimaisemmin ja paremmin.

Monellako urheilijalla on esimerkiksi tänä päivänä ammattivalmentaja? Niitä ei taida olla kuin muutamissa lajeissa uinnissa, taitoluistelussa ja jääkiekossa, toki joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Nuoren urheilijan siirtyessä ainutkertaisella urallaan eteenpäin valmentajalla saattaa olla useampi valmennussuhde takana ja edessä. Riittääkö aina nuoruuden valmentajan osaaminen ja aika hoitaa valmennusta urheilijan lähestyessä kansallista huippua ja siitä eteenpäin? Miten varmistetaan uudenlaiset ärsytykset ja haasteet elimistölle? Miten saadaan viimeinen steppi uralla siirryttäessä maailman huippujen tasolle?

Huippujen valmennuksessa on ollut kansainvälisiä projekteja, joissa haetaan etuja olosuhteista ja valmennuksesta sekä ryhmän sparrauksesta. Rion kisajoukkueen johtajan Leena Paavolaisen mukaan tällaisia projekteja oli ennen Rioa 10 ja tavoitteena uudelle olympiadille voisi olla 40. Meneekö saavutet mitalit samassa suhteessa 1->4?

Paavolaisen mukaan suomalaiset kärkiurheilijat ovat suvereeneja Suomessa ja kotimainen haastaja puuttuu. Fundalmentaalitason juttu on, että meillä on uskottavia kansainvälisen tason projekteja, joissa kärkiurheilijat harjoittautuu ja valmentautuu kuin maailman parhaat.
Projekteissa päivittäisharjoittelu ja valmentaminen ovat kansainvälisen tason luokkaa ja urheilijat harjoittelevat ulkomailla parempien kanssa. Tällöin ryhmäharjoittelun edut: korkeampi suoritusten vaatimustaso ja mahdollisuus ottaa mittaa muista huipulla olevista urheilijoista kehittävät urheilijaa paremmin. Projekteissa haetaan ammattimaista päätoimista valmentamista ja asiantuntijoita eri aloille.

Näinhän se on ihan maalaisjärjellä ajateltunakin. Onhan moni urheilija hakenut vastusta ja kehitystä ulkomaisista kovemmista vastustajista, kuten esim. painija Petra Olli. Useimmat valmentajat taitavat myös suositella jossain vaiheessa kovemman haasteen hakemista ikäluokkaa ylempänä sekä yksilö- että joukkuelajeissa. Systeemin pitäisi tukea tätä myös kansallisen huipun saavuttaneille juuri kansainvälisten projektien avulla.

Joissain lajeissa (jääkiekko) on juniorisarjan (E-C) peleissä ollut käytössä tasojärjestelmä, jossa joukkueen toiminta on nimetty kolmelle tai neljälle eri tasolle. Asiasta käydään ajoittain keskustelua, kuten esim.YLE Puheen Lindgren & Sihvonen lähetyksessä, jossa vieraana oli Porin Ässien valmentaja Pasi Kaukoranta. Hänen mukaan ilmeisesti tasojärjestelmästä ollaan luopumassa, jonka hän katsoo haittaavan huippujen kehittymistä.

Asioita voidaan nähdä monelta kantilta ja aivan nuorimpien junioriurheilussa voi olla perusteltua hieman rajoittaa liikaa kilpailullisuutta. Jääkiekkoliitto on poistanut E-ikäisten 2005-2016 syntyneiden osalta sarjataulukot ja pisteiden laskemisen. Jääkiekkoliiton junioripäällikkö Kalle Väliaho kertoo päätöksen taustoista www.finhockey.fi-sivustolla: 

- Tutkimustulokset osoittavat varsin yksiselitteisesti, että kilpailuttaminen ja kilpailullisuus eivät kehitä lapsia vaan päinvastoin. Haluamme antaa jääkiekkoharrastuksensa alkutaipaleella oleville lapsille mahdollisuuden nauttia pelaamisesta ilman tilastoinnin tuomia paineita, 

- Kokemus on osoittanut, että taulukoiden ja tilastojen aiheuttamat negatiiviset puolet näkyvät mm. vanhempien reagoimisessa pelien tuloksiin ja joukkueen sijoituksiin. Toimintaa arvioidaan liikaa tulosten kautta kun lasten urheilussa tärkeintä olisi iloisuus, yhdessä tekemisen riemu ja koettu pätevyys. Nämä vaikuttavat tutkimusten mukaan myöhempään menestymiseen huomattavasti enemmän kuin lapsuusvaiheessa tapahtuva vertailu yksilö- ja joukkuetasolla, juniori- ja seuratoimintajohtaja Turkka Tervomaa tiivistää.