Suomen A-hiihtomaajoukkue sairaana

Olemme saaneet lukea kauden aikana useamman hiihtomaajoukkueen jäsenen siarasteluista ja toipumisista.
Yritin googlailla muiden maiden hiihtäjien mahdollisista sairauksista, mutta esim. Marit Björgen tulosten mukaan on ollut huippukunnossa ensimmäisestä maailmancupin kisasta viimeiseen. Mukana hän oli myös Tour De Skillä. Oliko niin, että norjalaiset majoittuvat osittain samassa hotellissa suomalaisten kanssa.

Marit Björgen kausi 2014-15

Mistä ihmeestä johtuu suomalaisten "herkkys sairastua useammin" kuin kilpakumppaneidensa? Onko jokin asia meillä huomaamatta vai teemmekö jotain väärin? Eikös suomalaisilla pitänyt olla huipputehokas pölyimurikin varmistamassa majoitustilojen puhtaus? Onko leirityksissä jotain, joka voisi vaikuttaa asiaan? Käsittääkseni karanteenisuunnitelma on tehty ja sitä on myös toteutettu. Miten on palautumisen seuranta? Ainakin Sami Jauhojärven mukaan asiaa seurataan teknisin apuvälinein. Miten urheilijoiden ruokavaliot on toteutettu? Onko hygienissa jotain puutteita? Onko norjalaisilla jokin rokote tai muu ravinne? Nyt jos koskaan olisi hyvä kartoittaa tilanne ja koittaa selvitää, mitä asialle voisi tehdä.

Miksi sitten joku sairastuu herkemmin kuin toinen? Siihen ei taida olla yksiselitteistä vastausta, mutta jotain osviittaa voi saada Hyksin infektiosairauksien klinikan ylilääkäri Asko Järvisen haastattelusta 10.3.2014 Helsingin Sanomissa. 

Miten voi parantaa vastustuskykyään:
- Tärkeää on huolehtia hyvästä hygieniasta ja vältellä potentiaalisia infektiolähteitä.
- Ongelmia syntyy, jos jostain vitamiinista tai hivenaineesta on puutetta. Sellaisia ovat ainakin ainakin B-12- ja D-vitamiinit, sinkki ja seleeni, joiden saantiin liitetyt ongelmat saattavat tuottaa infektioherkkyyttä.
- C-vitamiinin tehoa on tutkittu paljon. Selkein näyttö siitä on urheilijoilla, joilla C-vitamiinista saattaisi olla hyötyä taudin ehkäisyssä ja jossain määrin myös paranemisessa.
- Uusien tutkimusten mukaan paleltuminen voi aktivoida piilevän viruksen tai bakteerin. 
- Liikaa stressiä tulee välttää ts. myös ylikuntoa.

Uusien tutkimusten valossa ruokavaliolla ja suoliston hyvinvoinnilla voi olla ratkaiseva merkitys myös ihmisen vastustuskyvylle. Probioottiset bakteerit edistävät terveyttä tasapainottamalla suolistomikrobistoa. Alentamalla suolen pH:ta ja kilpailemalla ravinteista ja elintilasta probiootit estävät haitallisten bakteerien asettumista suolistoon. Probiootit vähentävät myös epäsuotuisten entsyymien ja yhdisteiden tuottoa ja sitovat haitallisia yhdisteitä. Lisäksi useat probiootit vaikuttavat vastustuskykyyn mm. tehostamalla vasta-ainesynteesiä ja paikallista immuunivastetta sekä stimuloimalla tai ehkäisemällä erilaisten välittäjäaineiden tuottoa. Probioottien vaikutustapojen selvitystä jatketaan edelleen useissa tutkimuksissa. (http://www.tohtori.fi/?page=1245718&id=0469389)

Pitäisikö maajoukkueeseen palkata myös urheilupsykologi, joka toimisi valmennuksen apuna stressitason laskemiseksi? Voidaanko sillä tavalla tutoroida nuorempia urheilijoita kohtaamaan kilpailujen, harjoittelun ja arjen haasteet entistä paremmin ja luoda pohjaa menestykselle?