Tahdonalaisen toiminnan sisäinen ja ulkoinen palaute

Otsikon yhteys urheiluun ja hiihtoon tai suunnistukseen vaatii hieman selvitystä. Mitä siis tarkoitan tuolla lauseella? Koitan lyhyesti pohtia yksilön toimintaa epäonnistumisessa esim.sprinttihiihdon välierässä tai ampumahiihdon pummiammunnan tilanteessa. Myös suunnistuksessa pummin tai "kartalta tipahtamisen" jälkeen.

Toiminta kilpailutilanteessa kuuluu ihmisen tahdonalaisiin toimintoihin, joissa tavoitteen itsenäinen asettaminen on keskeistä toiminnan laadun näkökulmasta. Kyse on siis itsenäisesti asetetusta tavoitteellisesta toiminnasta.
Tavoitteet liittyvät urheilussa esim. kilpailutilanteeseen, joka on hyväksytty suoritettavaksi; esim. hiihdän sprintissä välierässä jatkoon ja mahdollisimman hyvän ajan. Ulkoisena tavoitteena voisi olla, että urheilija tekee niin hyvän suorituksen, että joukkue saa mahdollisimman paljon maailmancupin pisteitä saadakseen seuraavalle kaudelle mahdollisimman monta maapaikkaa.

foto: www.nrk.no

Yleensä urheilija on hyväksynyt ulkoiset ja sisäiset tavoitteet ja hän lähtee tekemään kilpailusuoritusta tai harjoitusta. Hän saa suorituksen aikana palautetta sisäisen- ja sosiaalisen vertailun kautta. Omien tavoitteiden ja osaamisen hän tarkentaa tavoitteittaan tilanteessa ja tekee siihen liittyviä ratkaisuja. Toiminnan ylläpitämiseksi tarvitaan toivon funktiota, jolla yksilö vielä voi muodostaa uusia tavoitteita, motivoitua ja uskaltaa. Tämä johtaa yrittämiseen ja suorituksen jatkamiseen. Mikäli tilanteessa toivo on vähäinen ja koetaan uhkaa tai epäonnistumista, niin suorituksen tehokas jatkaminen vaikeutuu. Urheilijasta riippuen toiminta voi menettää merkityksensä tai se voidaan viedä menestyksellisesti loppuun.

Itseäni pohdituttaa, että miksi yksilöt samassa tilanteessa toimivat eri tavalla. Monesti meillä suomalaisilla on käsitys, että jääkiekossa ruotsalaiset nousee väkisin voittoon kolmen maalin takaa viimeisen erän viimeisillä minuuteillakin. Eli ei me kuitenkaan voiteta, kyllä ne on niin vahvoja, että kuitenkin nousevat sieltä! Ilmeisesti historian aikana näin on käynytkin, mutta ruotsalaisia ei voi pitää ikuisina hannuhanhina, vaan takana on myös jotain muuta. No, pikkuleijonilla taisi myös viime viikonloppuna pomppia myös kiekko onnekkaasti. Ruotsalaisille unelmafinaali olympialaisissa olisi rökittää Suomi, juniorijoukkueen häviön tähden.

 foto: www.expressen.se/sport/hockey/

Periaatteessa asiaa kai voisi selittää ihmisen toimintaa ohjaavilla käsityksillä. Näitä käsityksiä ovat tavoitetorientaatiot, kontrollikäsitykset, itsetunto, suorituksen arvo ja minäkäsitykset eri tilanteissa. En lähde näitä tässä sen kummemmin avaamaan, mutta sillä saralla voisi olla urheilijoilla vielä tekemistä koko urheilu-uran aikana.

foto: www.yle.fi

Sprintin välierässä sauvan katkettua tai ampumahiihdossa parin pummin jälkeen voi urheilija kuitenkin vielä nähdä mahdollisuuksia nousta kärkikahinoihin tai jopa mitalisijoille. Ei myös haittaisi, vaikka sijoittuisi toiseksi viimeikseksi erässä paremmalla ajalla kuin toisen hiitin kaksi viimeistä ja saisin eenemmän pisteitä omalle joukkueelleni. Olisi tehnyt myös siinä hetkessä parhaan tuloksen epäonnistumisesta huolimatta.

Valmentamisessa on tärkeää ottaa huomioon myös urheilijan psyykkinen valmennus, jonka avulla voidaan saada toivo heräämään myös epäonnistumisen tilanteessa ja edesauttamaan onnistumista. Lasten- ja nuorten ohjauksessa on tärkeää kannustaa ja antaa positiivista palautetta yrittämisestä  epäonnistumisen hetkellä.

Lähteenä käytetty mm.: oppimaan oppimisen teoriaa