Päävalmentaja maastohiihtoon selvillä

Kevät kerkesi jo pitkälle ennen kuin selvisi maastohiihdon valmentajaratkaisu. Tämä oli odotettavissa, sillä haluttiin selkeää muutosta valmennuksen osalta ja tavoitteena oli löytää suomalainen nimi. Uutena päävalmentajan aloittaa rovaniemeläiset Reijo Jylhä ja hänen aisaparinaan Eero Hietanen. Muun maajoukkuerekrytoinnin osalta ei vielä ole tiedotettu mitään ja myös maajoukkueiden kokoonpanojen vahvistusta odotellaan.

Foto: www.hiihtoliitto.fi

Dalenin kaudella tuli tärkeää tietoutta mm. suksihuollosta ja A-maajoukkueen leirityksiin satsattiin. Hänen kauden aikana talous oli ajoittain heikolla tolalla ja maastohiihto teki ratkaisun erota Hiihtoliitosta ja perusti oman yhdistyksen, kunnes taas keväällä päädyttiin palaamaan osaksi Hiihtoliittoa. Heikko taloustilanne osaltaan vaikutti tehtyihin ratkaisuihin ja vaikeutti myös päävalmentajan toimintaa. Muiden ryhmien valmennuksen ollessa enemmän suomalaisten valmentajien vastuulla sekä pienemmällä taloudellisella tuella päävalmentaja keskittyi A-maajoukkueeseen. Kausi päättyi olympialaisissa hyviin tuloksiin, josta seuraajan on hyvä jatkaa.

Kritiikkiä tuli julkisuuteen päävalmentajan roolista enemmän managerina ja matkanjärjestäjänä. Odotuksia tuntui olevan valmennuksellisella puolella ja kaivattiin yhtenäistä valmentamisen linjaa koko maastohiihdon saralle nuorista maajoukkueeseen.

Suomalaisessa hiihtovalmennuksessa hiihtäjien henkilökohtaisilla valmentajilla on suurempi rooli kuin monissa muissa hiihtomaissa. Tämän johdosta valmennuksen heterogeenisyys tuo haasteita maajoukkuevalmennukseen ja kaivataan yhteistä valmennuksen linjaa. Humun tehdessä työtä huippu-urheilun kehittämiseksi, on luotu urapolkumalleja lajeittain, joissa on koitettu linjata urheilijan kehittymisen kannalta tärkeitä asioita, jotta turvattaisin riittävä kehitys yksittäisille urheilijoille riippumatta valmentajasta.

Jylhän tavoitteena oli saada koottua maastohiihdon valmennuksen linjat liiton käsiin ja lähteä kehittämään kokonaisuutta pelkän maajoukkueen valmentamisen sijaan. Tämä on hieno ja kunnianhimoinen tavoite, jota mielellään tukee. Miten kaksikko kytkee valmennukseen Vuokatin ja Rovaniemen ja muut urheiluakatemiat jää nähtäväksi. On järkevää hyödyntää olemassa olevaa osaamista näillä tahoilla ja tehdä yhdessä entistä vahvemmin työtä koko valmennusketjun osalta.
Voisikin odottaa, että kaksikko laatisi jonkinlaisen valmennuksen urapolun Humun tapaan.
 http://www.hiihtoliitto.fi/maastohiihto/uutiset/maastohiihtoon-luodaan-uusi-valmennusjarjestelma-valmennusjohtoon-kokenut-kaksikko/

Urheilijat ovat ottaneet uutisen myönteisesti vastaan ja odottavat uusien tuulien puhaltavan hiihdossa. Makean olympiamenestyksen jälkeen myös media ja yritykset ovat kiinnostuneita maastohiihdosta. Nyt on momentum kokonaisvaltaiselle kehittämiselle ja toiminnan arvioinnille, jota Hiihtoliitto on myös tekemässä.
 http://www.hiihtoliitto.fi/maastohiihto/ajankohtaiset/hiihtoliiton-strategiaseminaari-kuopiossa-23-24.5.2014/
http://www.hiihtoliitto.fi/maastohiihto/uutiset/audi-ja-bliz-tukemaan-maastohiihtoa/

Virrat urheilijan keidas?

Havahduin äskettäin tyttäreni kommentista, jossa hän kiitteli Virtain urheilupuiston kokonaisuutta.
Lämmittelyverra juosten meni Rantapuiston maisemissa kaunista järvimaisemaa ihaillen. Varsinainen treeni tapahtui sitten urheilukentän novotanilla. Vedot oli taas hyvä vetää vieressä olevalla laskettelurinteen urilla. Toista on Pohjanmaalla, jossa mäkivetoja varten joutuu joko pyöräilemään tai autoilemaan kilometrien matkan.

Googlemaps

Harvoin on urheilijan kannalta fyysiset harjoitteluolosuhteet näin monipuolisesti järjestetty.
Virtain kaupungissa on urheilukenttä keskeisellä paikalla, jonka yhteydessä ovat myös: beachvolley, jousiammunta, soutupaikka, laskettelurinne, jääkaukaukalo, jäähalli, jalkapallokenttä ja tenniskentät. Hiihtourat poikkeavat alueella ja lähtevät useaan suuntaan. Kesäisin niitä pitkin on mahdollista juosta tai kävellä. Huoltorakennus on hyväkuntoinen ja alueen keskellä. Lisänä pikkukaupungissa on kaksi uudehkoa liikuntahallia, joista toinen suurempi koulujen läheisyydessä.

 

 

Miika Takalan video Virtain urheilukentältä Youtubessa

Rantapuisto ja satama  foto:venelehti.fi ja pirkanmaansanomat.fi

Kisapirtti foto:puuinfo.fi

Liikuntahalli foto:virratkampus.fi

Aina ei osaa arvostaa kaikkea sitä, mitä vieressä on ja mihin on tottunut. Näin ulkopaikkakuntalaisen silmin harjoitteluympäristö vaikutti todelliselta satsaukselta urheilun ja liikunnan hyväksi. Lukemattomat ovat ne yleisurheilukentät, joissa edelleen juostaan epämääräisellä alustalla rikkaruohon puskiessa kentän läpi. Toivottavasti virtolaiset ja lähialueen muut urheilijat löytävät upeat hajoittelumaaastot ja ympäristön. Ilmeisesti seiväshyppäjät kauempaakin käyvät yrittämässä ennätyksiä Virroilla, sillä hyppypaikka on hyvin tuulilta suojassa. Paikkakunnalla on monia muitakin urheiluun sopivia paikkoja ja talvisin nuorten SM-hiihtoihin tehdyt ladut tarjoavat sopivaa haastetta myös vaativaan makuun. Majoituspaikkoja löytyy vaikka viikonloppuleiriin  heti urheilukentän yläpuolella olevasta kesähotelli Domuksesta (kesäisin auki) tai Nuorisokeskus Marttisesta (ympäri vuoden auki).

Yleisurheilun saralla paikkakunnalta on tullut useita menestyneitä urheilijoita mm.: Jussi Heikkilä, Jouko ja Katja Kilpi, Tuula Laaksalo, Mika Polku ja Vesa Rantanen. VirtU:n tilastoennätykset löytyvät oheisesta linkistä.

Lajianalyysi harjoittelun suunnittelun perustana

Harvemmin tulee ajatelleeksi, miksi jotain lajia harjoitellessa kannattaa tehdä tiettyjä harjoituksia ja tietyllä tavalla. Mihin perustuu tieto, että hiihtoa harjoitellessa kannattaa treenata hiihtotekniikkaa ja fyysistä suorituskykyä tietyllä tavalla tai mitkä harjoitteet palvelevat suunnistuksessa?

Lajianalyysissä selvitetään ne tekijät, jotka ensisijaisesti vaikuttavat suorituskykyyn ja tuloksiin juuri siinä lajissa, jossa selvitys tehdään. Eri lajeissa on erilaisia vaatimuksia, jotka voivat poiketa huomattavasti.

   Analyysi on yleensä tieteellinen selvitys, jossa pyritään tuomaan    merkitykselliset ominaisuusvaatimukset lajin menestymisen kannalta. Analyysia voidaan tarkentaa: biomekaaniseen-, fysiologiseen-, psykologiseen- ja urheilija-analyysiin. Lisäksi olennainen asia on myös ravinto. Lajianalyysejä tehdään yleensä liikuntatieteellisessä tiedekunnassa opiskelijoiden tai tutkijoiden toimesta. Analyysejä löytyy helposti netistä googlaamalla. Tässä linkki huippusuunnistuksen lajianalyysiin ja tässä yhteen opiskelijoiden tekemään maastohiihdon lajianalyysiin.

Kun tunnetaan tarvittavat vaatimukset voidaan lähteä suunnittelemaan harjoittelun ohjelmointia. Harjoittelua pyritään suunnittelemaan siten, että se tukee parhaalla mahdollisella tavalla urheilijan kehittymistä lajin ominaisuusvaatimuksien suunnassa. Yleensä suunnitelma tehdään harjoitteluvuodeksi, joka vaihtelee lejittain. Harjoitteluvuosi rakentuu yleensä peruskuntokaudesta, kilpailuun valmistavasta kaudesta, kilpailukaudesta ja siirtymäkaudesta. Erilaisia variaatioita on useita riippuen lajista. Maastohiihdossa on esimerkiksi yksi pitkähkö kilpailukausi, kun taas suunnistuksessa kilpailukausia on kaksi. Tämä vaikuttaa tietenkin harjoitteluun ja sen suunnitelmaan.

Harjoittelun suunnittelussa on tiettyjä periaatteita, jotka tulee ottaa huomioon. Yksi tärkeimmistä fyysisen harjoittelun osalta on ylikuormituksen periaate eli elimistön kuormittaminen siten, että palautuessaan pystyy aiempaa parempaan suoritukseen. Harjoittelua myös jaksotetaan, jotta kuormistus olisi eri ominaisuuksia kehittävää. Nuorten osalta tärkeä huomioitava asia on herkkyyskaudet, jolloin jokin tietty ominaisuus on helpoimmin kehitettävissä. Hyvä työkalu lasten ja nuorten valmentajille on Kihun sivuille oleva urheilijanpolku-sivusto, josta löytyy tärkeimmät asiat ikäkausittain eri lajeissa.

Maastohiihdossa harjoittelu on periaatteessa enemmän fyysistä, kun taas suunnistuksessa tulee ottaa huomioon myös suunnistustaito oma kehittämisalueenaan. Suunnistustaito voidaan jakaa perustaitoihin, toiminnan ohjaukseen sekä suorituksen hallintaan.