Vaihteluja on lyhyemmällä aikaväleillä, mutta käppyrä kuitenkin on noususuunnassa.
 |
| Vuosikeskilämpötilat Helsingin Kaisaniemessä vuosilta 1830–2013, Jyväskylästä 1884-2013 ja Sodankylästä 1908-2013. Vuotuiset arvot on merkitty ohuella viivalla ja kymmenen vuoden liukuva keskiarvo paksulla. Helsingin lämpötiloista mukana myös arvio siitä, miten paljon kaupungistuminen on kohottanut lämpötilaa; keskipaksu viiva kuvaa arvioituja lämpötiloja siinä tapauksessa että kaupungin kasvu ei olisi vaikuttanut lämpötiloihin. www.ilmasto-opas.fi |
Tykkilumi
Alla muutamien paikkakuntien lumetuksesta nettisivuilta löytynyttä tietoa.
Ylöjärvellä lumetusta voidaan aloittaa, kun yölämpötila on useamman yön aikana laskenut – 5- 7 asteeseen ja päivälämpötilakin on n -4 asteessa. Lumenteossa kuluu runsaasti vettä, n. 40-60 kuutiota tunnissa. Lumen tekoon kannattaa käyttää edullista luonnon vettä järvestä tai joesta. Jos päädytään tekemään lunta vesijohtovedestä, tulee vesi jäähdyttää lähelle 0 astetta tai on odotettava reilumpaa - 8 - 10 asteen pakkasta.
Esijäähdytys aikaistaa lumetusta syksyisin, säästää energiaa ja mahdollistaa tykityksen rajakelissä, lähellä nollaa. Vesiverkoston paineen korotus on yleensä aina tarpeellinen, koska lumitykit vaativat mallista riippuen melko korkeita (10- 50 Bar) vesipaineita.
Luonnonlumi on jääkiteitä, jotka ovat rakentuneet on ilman pienien epäpuhtauksien päälle. Jos epäpuhtauksia ei ole, vesi ei jäädy lumeksi.Järvivedessä on monenlaisia epäpuhtauksia, kuten humusta.
Rannikolla ja järvien luona niiden ollessa auki, lumetus vaikeutuu. Ilmaa lämpimämpi vesi hankaloittaa lumetusta.
http://www.ylojarvi.fi/vapaa-aika/liikunta-ja-ulkoilu/liikuntapaikat/ulkoliikunta/ladut-ja-kuntoradat/tykkilumi/
 |
| Korkeapainetykki Kuvakaappaus http://www.hpj-snow.fi/index.php?page=lumitykit |
 | ||||
| Hybriditykki | Kuvakaappaus | http://www.hpj-snow.fi/index.php?page=lumitykit |
Kuutio höttöä puuteria, painaa alle sata kiloa. Tekolumikuutiossa taas on 300-500 litraa vettä. Tämän vuoksi sen on saatava valua ennen käyttöä, jolloin se jäähtyy ja kiteytyy vuorokauden kaksi.Tykkilumen kide on pieni ja pyöreä, kuin mannaryyni. Tiheä tykkilumi on kulutuskestävämpää ja se ei säikähdä suojasäätä.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suomessa-ei-lasketella-ilman-tykkilunta-kuinka-se-syntyy/
Lumen tekemisessä monesti ilta- ja yöaika on tehokkainta, koska lämpötilat laskevat auringon laskettua. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia, sillä työntekijöiden palkkaus on sillon erilaisten lisien johdosta kalliimpaa.
Lumetuksen aikana lumen laatua on tarkkailta yötä päivää ja lumitykkien vesimäärää säädellään pakkasen mukaan. Lumen näyttäessä liian märältä, täytyy vesimäärää pienentää ja tykkiä tulee siirtää tuulen muuttuessa tai kasan tullessa täyteen. On tykkien siirtoja, letkujen sekä kaapeleiden vetoja, tykkisuodattimien pesuja ja jään poistoa. Lumetus vaatii kärsivällisyyttä, suunnitelmallisuutta ja hallittuja riskejä. Olosuhteet saattavat muuttua välillä nopeastikin.
http://www.lumipallo.fi/2013/10/23/lumetuksella-pidennetaan-laskukautta/
http://www.messila.fi/fi/Lumikeskus/Blogi/Lumen-teon-terveisia/
Tykkien tehot vaihtelevat ja mm. MeriTeijo on yksi Suomen eteläisimmistä hiihtokeskuksista, joka sijaintinsa vuoksi joutuu miettimään lumetusta tarkoin. Ski.fi kysyi yrittäjä Tapani Kakolta, kuinka tykkilumetuksella varmistetaan hyvät rinteet.
"Milloin aloitatte lumetuksen, mitä lumetus vaatii keleiltä?
Jotta lumetus olisi järkevää, vaaditaan ainakin muutaman pakkasasteen yhtäjaksoinen, pitempi kausi. Lumetuksen aloitusajankohta riippuu pakkasen lisäksi myös ilman suhteellisesta kosteudesta sekä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Ilmankosteuden pitäisi olla alle 80 %, jotta lumesta ei tule liian märkää. Parhaiten meille sopivat juuri pohjoisen ja idän välillä puhaltelevat tuulet.
Lumetamme noin kolme vuorokautta. Teemme silloin lumetuslunta noin 3000–4000 m3."
http://www.ski.fi/miten-ihmeessa-rinteissa-riittaa-lunta-kautta-maan-eli-tykkilumen-ihmeet/
Vierumäen nettisivuilla taas kerrotaan:
"- pakkasta vaaditaan vähintään -5 astetta ja ilman suhteellinen kosteusprosentti pitää olla 50–60%.
- tykkilunta syntyy 1500 kuutiota vuorokaudessa, jos pakkanen pysyy -10 asteessa ja veden lämpötila, ilman suhteellinen kosteus sekä tuulen suunta ovat kohdallaan
- tykkilunta tarvitaan 1500 kuutiota, jotta saadaan noin puoli kilometriä latua. Aikaa lumetukseen menee puolesta päivästä kokonaiseen vuorokauteen.
- tykityksen jälkeen lumen on oltava kasassa 1–2 vrk, jotta vesi valuu pois eikä tykkilumi jäädy tai riko levityskalustoa.
- tämän jälkeen lumen levitykseen menee kahdella traktorilla aikaa 1 vrk".
http://www.vierumaki.fi/vierumaen-palvelut/liikuntapaikat/hiihtoladut/
Kokkolassa "Kaupungin puisto- ja urheilualueiden kunnossapidon työnjohtaja Jorma Ruotanen kertoo tykin työntävän lunta 30-40 kuutiota tunnissa. Lumen tekeminen vaatii viittätoista pakkasastetta, ja ilman kosteuden tulee olla matalalla, Ruotanen selventää."
 |
| Santahaan tykki Kokkolassa Kuvakaappaus www.kp24.fi |
http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1480/356117/Santahaan-latu-kuntoon-lumitykki-suihkuttaa-lunta-vuorokauden-ymp%C3%A4ri
 | |
| Santahaan tykkilumi 2014 |
Keskipohjanmaa-lehdessä (3.1.2015) olleen jutun mukaan kilpailunjohtaja Heikki Haapalan kilpailuja anottiin alunperin helmikuun lopulle. Nuorten PM- ja MM -katsastukset painoivat kuitenkin vaakakupissa ja liitto halusi näyttöjä valintojen perusteeksi.
Rannikolla sääolosuhteet ovat, mitä ovat ja yleensä siellä lämpimämpää ja kosteampaa meren ollessa auki. Tämä tuo kilpailunjärjestäjille haasteita ja on aina riskipeliä, jos tavoitellaan alkukaudelle kilpailuja. Toivottavasti lumitilanne on kunnossa varapäivänä ja nuoret saavat yhden kauden pääkilpailuistaan hiihdettyä.
No comments:
Post a Comment