Suunnistaja, lukioon hakemassa? Hankasalmen suunnistuslukio vaihtoehtona

Peruskoulun 9.-luokkalaisilla on kohta valinnan paikka, sillä haku toisen asteen eli peruskoulun jälkeiseen oppilaitokseen on alkamassa.

Suunnistajan kannalta yksi varteenotettava vaihtoehto lienee Hankasalmella jo 30. toimintavuottaan toimiva suunnistuslukio. Suunnistuslukio toimii kunnan lukion yhteydessä. Tällä hetkellä suunnistajia lukiossa on 12.

Hankasalmi sijaitsee Keski-Suomen järviseudulla ja 54 km Jyväskylästä koilliseen. Korkeuseroa alueella löytyy mm. Hiidenvuoren (160m merenpinnan yläp.) alueelta. 

Koulun erittäin informatiivisilta nettisivuilta selviää, että lukuvuodelle 2016-2017 lukioon mahtuu 5-8 uutta suunnistusoppilasta. Oppilaaksi haetaan erillisellä hakulomakkeella helmikuussa ennen valtakunnallista yhteishakua. Myöhemminkin voi toki koulun oppilaaksi hakeutua. 

Vielä kerkiää laittaa hakemuksen, mutta se pitää palauttaa viimeistään 12.2.2016. Koulu ilmoittaa hakijoille pääsystä jo seuraavalla viikolla hakuajan päätyttyä ennen yhteyshaun alkamista.

Päävalmentaja Jari Sipilä kertoo, että "Hankasalmen suunnistuslukio on ainut laatuaan Suomessa eli meillä ei ole urheilulukion statusta. Suunnistusryhmään valittu opiskelija opiskelee normaalin lukion oppimäärän ja suorittaa lisäksi vähintään 12 suunnistuskurssia 27:stä mahdollisesta."

1. Miksi suunnistajan kannattaa hakea juuri teille?

JS:Meille kannattaa hakea, jos haluaa yhdistää opiskelun ja harjoittelun. Haluaa laadukasta päivittäistä valmennusta hyvissä olosuhteissa samanikäisten kanssa. Haluaa kartuttaa maastopankkia.

2. Mitä tukipalveluja teillä on tarjolla?

JS: Tukipalvelut ovat mahdollisia Keski-Suomen urheiluakatemian kautta. Koulun puolesta on toki normaalit tukipalvelut ja lisäksi suunnistajat voivat ostaa päivän lounasta päivälliseksi hintaan 1,5€.

3. Tuleeko urheilijalla olla henkilökohtainen valmentaja?

JS: Henkilökohtainen valmentaja ei ole pakollinen, mutta suotava. Moni hommaa itselleen valmentajan opiskeluaikana.

4. Millaisella aikataululla urheilijat yleensä opiskelevat teillä?

kuvakaappaus: edu.hankasalmi.fi

JS: Yleisesti kolmeen vuoteen. Joskus joku haluaa mennä väljemmin ja opiskelee neljään tai kolmeen ja puoleen vuoteen.

5. Montako ohjattua harjoitusta on viikossa?

JS: Meillä on kuusi ohjattua harjoitusta sekä yksi luento. Kaksi aamutreeniä ja neljä iltapäivätreeniä. Treenit tapahtuvat ennen ja jälkeen lukio-opintojen. Aamulla ennen yhdeksää ja iltapäivällä kolmen jälkeen.

6. Kuinka laajalla alueella teette suunnistusharjoituksia (montako karttaa)?

JS: Suunnistusmaastot sijaitsevat 30 kilometrin säteellä. Lähimmät ovat koulun vieressä. Karttoja on toistakymmentä, joita päivitetään vuosittain. Lisäksi hankitaan uusi kartta kahden vuoden välein.

7. Onko teillä pääsytestiä?

JS: Pääsytestiä ei ole. Valmentaja sekä rehtori käyvät hakemukset läpi ja tekevät  valinnat niiden mukaan. Keskiarvoraja on 7. Hakijoilta edellytetään suunnistuskokemusta usean vuoden ajalta ja perustaidot tulee hallita. Kilpailumenestys ei ole ehdoton edellytys, mutta tavoitteellisuutta sekä motivaatiota tulee olla.

Olosuhteet suunnistajilla näyttävät olevan kunnossa: uudehko asuntola omalla huoneella ja maastoja löytyy, pieni ja pitkän kokemuksen omaava lukio, jossa on hyvin mahdollista yhdistää opiskelu ja suunnistus. Ohjattua toimintaa viikolla on todella hyvin tarjolla.

     

Lumitykillä tykkilunta

Voi niitä aikoja, kun talvet olivat talvia. Silloin oli aina lunta ja pakkasta. Vai oliko sittenkään? Jotain osviittaa saa alla olevasta kuviosta, jossa on kolmen paikkakunnan vuosikeskilämpötilat noin sadan vuoden ajalta.
Vaihteluja on lyhyemmällä aikaväleillä, mutta käppyrä kuitenkin on noususuunnassa.

Vuosikeskilämpötilat Helsingin Kaisaniemessä vuosilta 1830–2013, Jyväskylästä 1884-2013 ja Sodankylästä 1908-2013. Vuotuiset arvot on merkitty ohuella viivalla ja kymmenen vuoden liukuva keskiarvo paksulla. Helsingin lämpötiloista mukana myös arvio siitä, miten paljon kaupungistuminen on kohottanut lämpötilaa; keskipaksu viiva kuvaa arvioituja lämpötiloja siinä tapauksessa että kaupungin kasvu ei olisi vaikuttanut lämpötiloihin. www.ilmasto-opas.fi

Monien eteläisen ja keskisen Suomen hiihto- ja laskettelutilanteen on pelastanut tykkilumi, josta on tehty pakkasella lunta latujen ja rinteiden lumettamiseen. Tykkilumi on kestävämpi kuin luonnonlumi, koska sen rakenne on toisenlainen. Luonnonlumi on kevyempää, koska sen kiteet ovat rakenteeltaan sellaista, että se kasautuessaan on huokoisempaa ja sisältää enemmän ilmaa. Lumikiteiden muoto vaihtelee kosteuden ja pakkasen mukaan. Tarkemmin asia selviää oheisesta Helsingin Sanomien videosta.

 

http://www.nelonen.fi/uutiset/videot-ja-uutislahetykset/1797459-taivaalta-sataakin-lumipylvaita

Tykkilumi
Alla muutamien paikkakuntien lumetuksesta nettisivuilta löytynyttä tietoa.

Ylöjärvellä lumetusta voidaan aloittaa, kun yölämpötila on useamman yön aikana laskenut – 5- 7 asteeseen ja päivälämpötilakin on n -4 asteessa. Lumenteossa kuluu runsaasti vettä, n. 40-60 kuutiota tunnissa. Lumen tekoon kannattaa käyttää edullista luonnon vettä järvestä tai joesta. Jos päädytään tekemään lunta vesijohtovedestä, tulee vesi jäähdyttää lähelle 0 astetta tai on odotettava reilumpaa - 8 - 10 asteen pakkasta.

Esijäähdytys aikaistaa lumetusta syksyisin, säästää energiaa ja mahdollistaa tykityksen rajakelissä, lähellä nollaa. Vesiverkoston paineen korotus on yleensä aina tarpeellinen, koska lumitykit vaativat mallista riippuen melko korkeita (10- 50 Bar) vesipaineita.

Luonnonlumi on jääkiteitä, jotka ovat rakentuneet on ilman pienien epäpuhtauksien päälle. Jos epäpuhtauksia ei ole, vesi ei jäädy lumeksi.Järvivedessä on monenlaisia epäpuhtauksia, kuten humusta.
Rannikolla ja järvien luona niiden ollessa auki, lumetus vaikeutuu. Ilmaa lämpimämpi vesi hankaloittaa lumetusta.
http://www.ylojarvi.fi/vapaa-aika/liikunta-ja-ulkoilu/liikuntapaikat/ulkoliikunta/ladut-ja-kuntoradat/tykkilumi/

Korkeapainetykki Kuvakaappaus http://www.hpj-snow.fi/index.php?page=lumitykit

Hybriditykki

Kuvakaappaus

http://www.hpj-snow.fi/index.php?page=lumitykit

Korkeapainetykeillä voi viilentää paineilmalla vettä, jolloin se kiteytyy lämpimällä ilmalla. Paineilman tuottaminen vaatii paljon sähköä ja on siksi kalliimpaa. Lähellä nollakeliä puhallintykki on tehoton ja tekee kallista lunta. Himoksella kolmen asteen pakkasessa puhallintykki ampuu tunnissa vajaat kymmenen kuutiota lunta, noin kuorma-autolavallisen. Kun miinusasteita on kymmenen, tykin suuttimet työntävät jo kuusi lavallista tunnissa. teho riippuu myös ilmankosteudesta. Puhaltimelle löytyy myös edullisempi vaihtoehto, hybriditykki. ”Kuikelo” on tolppaan kiinnitettävä pitkävartinen putkenpätkä. Se tarvitsee vain vettä ja paineilmaa. tämä toimii vain kunnon pakkasella.

Kuutio höttöä puuteria, painaa alle sata kiloa. Tekolumikuutiossa taas on 300-500 litraa vettä. Tämän vuoksi sen on saatava valua ennen käyttöä, jolloin se jäähtyy ja kiteytyy vuorokauden kaksi.Tykkilumen kide on pieni ja pyöreä, kuin mannaryyni. Tiheä tykkilumi on kulutuskestävämpää ja se ei säikähdä suojasäätä.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suomessa-ei-lasketella-ilman-tykkilunta-kuinka-se-syntyy/

Lumen tekemisessä monesti ilta- ja yöaika on tehokkainta, koska lämpötilat laskevat auringon laskettua. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia, sillä työntekijöiden palkkaus on sillon erilaisten lisien johdosta kalliimpaa.
Lumetuksen aikana lumen laatua on tarkkailta yötä päivää ja lumitykkien vesimäärää säädellään pakkasen mukaan. Lumen näyttäessä liian märältä, täytyy vesimäärää pienentää ja tykkiä tulee siirtää tuulen muuttuessa tai kasan tullessa täyteen. On tykkien siirtoja, letkujen sekä kaapeleiden vetoja, tykkisuodattimien pesuja ja jään poistoa. Lumetus vaatii kärsivällisyyttä, suunnitelmallisuutta ja hallittuja riskejä. Olosuhteet saattavat muuttua välillä nopeastikin.
http://www.lumipallo.fi/2013/10/23/lumetuksella-pidennetaan-laskukautta/
http://www.messila.fi/fi/Lumikeskus/Blogi/Lumen-teon-terveisia/

Tykkien tehot vaihtelevat ja mm. MeriTeijo on yksi Suomen eteläisimmistä hiihtokeskuksista, joka sijaintinsa vuoksi joutuu miettimään lumetusta tarkoin. Ski.fi kysyi yrittäjä Tapani Kakolta, kuinka tykkilumetuksella varmistetaan hyvät rinteet. 
"Milloin aloitatte lumetuksen, mitä lumetus vaatii keleiltä?
Jotta lumetus olisi järkevää, vaaditaan ainakin muutaman pakkasasteen yhtäjaksoinen, pitempi kausi. Lumetuksen aloitusajankohta riippuu pakkasen lisäksi myös ilman suhteellisesta kosteudesta sekä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Ilmankosteuden pitäisi olla alle 80 %, jotta lumesta ei tule liian märkää. Parhaiten meille sopivat juuri pohjoisen ja idän välillä puhaltelevat tuulet.
Lumetamme noin kolme vuorokautta. Teemme silloin lumetuslunta noin 3000–4000 m3." 
http://www.ski.fi/miten-ihmeessa-rinteissa-riittaa-lunta-kautta-maan-eli-tykkilumen-ihmeet/
 
Vierumäen nettisivuilla taas kerrotaan:
"-    pakkasta vaaditaan vähintään -5 astetta ja ilman suhteellinen kosteusprosentti pitää olla 50–60%.
-    tykkilunta syntyy 1500 kuutiota vuorokaudessa, jos pakkanen pysyy -10 asteessa ja veden lämpötila, ilman suhteellinen kosteus sekä tuulen suunta ovat kohdallaan
-    tykkilunta tarvitaan 1500 kuutiota, jotta saadaan noin puoli kilometriä latua. Aikaa lumetukseen menee puolesta päivästä kokonaiseen vuorokauteen.
-    tykityksen jälkeen lumen on oltava kasassa 1–2 vrk, jotta vesi valuu pois eikä tykkilumi jäädy tai riko levityskalustoa.
-    tämän jälkeen lumen levitykseen menee kahdella traktorilla aikaa 1 vrk".
http://www.vierumaki.fi/vierumaen-palvelut/liikuntapaikat/hiihtoladut/

Kokkolassa "Kaupungin puisto- ja urheilualueiden kunnossapidon työnjohtaja Jorma Ruotanen kertoo tykin työntävän lunta 30-40 kuutiota tunnissa. Lumen tekeminen vaatii viittätoista pakkasastetta, ja ilman kosteuden tulee olla matalalla, Ruotanen selventää."

Santahaan tykki Kokkolassa Kuvakaappaus www.kp24.fi

http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1480/356117/Santahaan-latu-kuntoon-lumitykki-suihkuttaa-lunta-vuorokauden-ymp%C3%A4ri

Santahaan tykkilumi 2014

Pakkasia odoteltiin Kokkolassa alkutalvelle 2014, jotta olisi voitu tykittää lunta varastoon tammikuisia nuorten SM-kisoja varten. Lopulta riittävän kylmiä ja kuivia pakkaspäiviä ei riittävästi ollut. Tykki kerkesi jauhaa pienen kasan lunta, josta ei kuitenkaan ollut kisojen pelastajaksi. Hiihtoliitto on siirtänyt kilpailut 14.-15. helmikuuta 2015.

Keskipohjanmaa-lehdessä (3.1.2015) olleen jutun mukaan kilpailunjohtaja Heikki Haapalan kilpailuja anottiin alunperin helmikuun lopulle. Nuorten PM- ja MM -katsastukset painoivat kuitenkin vaakakupissa ja liitto halusi näyttöjä valintojen perusteeksi.

Rannikolla sääolosuhteet ovat, mitä ovat ja yleensä siellä lämpimämpää ja kosteampaa meren ollessa auki. Tämä tuo kilpailunjärjestäjille haasteita ja on aina riskipeliä, jos tavoitellaan alkukaudelle kilpailuja. Toivottavasti lumitilanne on kunnossa varapäivänä ja nuoret saavat yhden kauden pääkilpailuistaan hiihdettyä.