Seefeldin kisat ovat takana ja parran pärinä ainakin Suomalaisten urheilijoiden suoritusten taustoista on mediassa ja somessa käynnissä.
Odotuksia menestyksestä oli erilaisia, joista osa lienee toiveajattelua ja toiset enemmän realismia. Urheiluhullut-ohjelmassa suomalainen ex. menestyshiihtäjä Virpi Kuitunen ja hiihtoniilo Axa Sorjonen pohtivat menestyksen mahdollisuuksia. Virpi toi hyvin esille, että jos on alkukausi maailmancupissa mennyt lähelle podiumsijoituksia, niin voi olla mahdollista hyvänä päivänä parantaa tasoaan ja päästä mitaleille, mutta heikommilta sijoilta tuo tuntuu jo enemmän mahdottomalta. Täytyy ottaa huomioon, että kaikki urheilijat tähtäävät hyvää kuntopiikkiä juuri arvokisojen aikaan. Toki aina on sairastumisia ja epäonnea huollossa, jotka voivat tuoda mahdollisuuden. Osa kilpailijoista on kisannut säästeliäästi ja heidän kuntonsa voi olla enemmän arvoitus.
Yllättävää on ollut muutamien nuorten hiihtäjien kova kansainvälinen taso jo junnusarjalaisena (esim. Kläebo, Bolshuynov ja Karlsson). Tämä aiheuttaa varmasti pohdintaa valmennuksen kehittämiseksi uuden hiihdon vaatimuksia vastaavaksi. Voisimme samalla kehittää myös suomalaisten vapaan tyyliin osaamista, vaikka se on ollut meillä jo kehittämiskohde pidempään.
YLE on satsannut tälle kaudelle huomattavasti talvilajien näyttämiseen, minkä penkkiurheiljat myös katsojamäärien mukaan ovat ottaneet hyvin vastaan. Luulen, että talossa ollaan tosissaan tsempattu asiaan ja haetaan sopivia ja kiinnostavia toimintamalleja. Sami Jauhojärvi on Kalle Lassilan kanssa toiminut YLE:llä asiantuntijoina ja omasta mielestäni he ovat ottaneet aika rohkeasti kantaa välillä. On tietenkin mielenkiintoista kuulla vähän taustoja ja saada lisätietoa maajoukkueen toimintatavoista, valmentautumisesta, huollosta ja asiantuntijan näkemys kisasta. Mediassa on nähtävissä kisojen aikana myös klikkiotsikoita, joiden sisältämä varsinainen asia jää joskus kepoiseksi. En tiedä, minkä alan asiantuntijoita niiden kirjoittajat ovat.
Otsikoita sen sijaan saa olla jälleen esille tulleesta
dopingista, johon toivoisi kansainvälisen hiihtoliiton suhtautuvan napakammin. Ei ole lajille millään avalla myönteistä, että tapauksia jälleen tuli ilmi. Heikkisen ehdottama 4 vuoden kilpailukielto olisi yksi ratkaisu.
 |
| Kuvakaappaus YLE Seefeld |
Eräs asia, joka on mietityttänyt on
urheilijan hankala tilanne haastatteluvyöhykkeellä (ks. kuva) juuri kisan jälkeen, jossa täytyy kulkea karsinoiden läpi päästäkseen pois maalialueelta.
Tunteet ovat varmasti pinnassa sekä voiton tai häviön jälkeen ja järki jää joskus toiseksi. Voi kuvitella, että kovin analyyttistä pohdintaa oman suorituksen taustoista lienee mahdoton suoltaa tunteiden vallatessa ajatukset. Toki ymmärrän, että urheilijalle on myös tärkeää saada medianäkyvyyttä ja median saada polttoainetta juttuihin.
 |
| Lahti 2017 |
Urheilijoiden
kommentit suksista heti kisan jälkeen ovat nostaneet keskustelua mediassa. Huolto kokee tulleensa suolatuksi ja toivoo keskustelua ensin huollon kanssa ennen lausuntoa medialle. Mitenköhän tuo hoidettaisiin jatkossa tyylikkäämmin?
Onko urheilijoiden kritiikki ollut välineitä vai huoltoa kohtaan?
Kalle summasi (2:01:50) "Koko kisojen ajan suomalaisurheilijoiden välineet ovat olleet joko siinä kilapailukykyisten rajamailla tai huonoja". Samin mukaan urheilijoiden tulisi testata enemmän suksiaan ja olla aktiivisempia talleihin päin.
Sami taisi tuoda esille jossain kisassa, että
Keski-Euroopan märille lumille ei käytännössä ole testattu suksia tai voiteita kuin harvakseltaan keväällä. Jos näin on, niin se on yksi kehittämiskohde maajoukkuehuollolle ja -urheilijoille. Asiaan kannattaa Seefeldin kokemusten perusteella satsata enemmän, koska seuraavatkin MM-kilpailut ovat Saksassa.
