Sotkamon- ja Vöyrin urheilulukioihin hakeminen ja testit 2015

Urheilulukioihin haetaan kilpaurheiluun motivoituneita ja kansainväliselle huipulle tähtääviä nuoria, jotka haluavat yhdistää harjoittelun tavoitteelliseen opiskeluun. Näiden kahden asian yhdistäminen on pyritty mahdollistamaan erityisen tehtävän saaneissa urheilu- tai urheilupainotteisissa lukioissa. Tässä on lisätietoa Sotkamon- ja Vöyrin urheilukion valinnasta ja testeistä lähinnä hiihtäjien ja suunnistajien näkökulmasta.

Hakeminen (huom. tilanne keväällä 2015!)
Hakeminen on tapahtunut jo Opintopolku-sivuston kautta ja urheilijan on laitettava myös erillinen hakemus, johon tulee myös valmentajan lausunto. Valinnassa otetaan huomioon sekä koulu-, että urheilumenestys ja urheilullinen lahjakkuus. Pisteitä annetaan enintään 20.

A) Keskiarvo max. 10 pistettä

Hakijan peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden ja liikunnan arvosanoista muodostuva keskiarvo sadasosan tarkkuudella. Oppilaitos tai koulutuksen järjestäjä voi lisäksi edellyttää lukuaineiden minimikeskiarvon ylittämistä.

B) Urheilu-ja soveltuvuuspisteet max. 10 pistettä (sis. lajiliitto- ja oppilaitospisteet)

Oppilaitokset pyytävät lajiliitoilta pisteytyksen hakijoiden urheilullisesta tasosta ja potentiaalista.

    

1. Lajiliittopisteytyksen periaatteet (1-6 pistettä)

• 5,1– 6: lajin huippulahjakkuus (lähellä ikäluokan kansainvälistä tasoa, joukkuelajeissa johtava

pelaaja/urheilija maajoukkueessa)

• 4,1– 5,0: SM-mitalitaso (yksilölajit)

• 2,1– 4,0: SM-pistesijoilla (yksilölajit), alue-, piirijoukkuetaso

• 1,0–2,0: seuratason aktiivi, ei meriittejä

• 0 pistettä: käytetään vain jos ei mitään tietoja (koulu pisteyttää, max.3)

Lajiliittopisteytyksessä huomioidaan urheilijan potentiaali ja motivaatio kehittyä urheilijana.

2. Oppilaitospisteytyksen periaatteet (0–4 pistettä)

Oppilaitospisteytyksen lähtökohtana on tukea lajiliiton pisteytystä potentiaalisimpien urheilijoiden sisäänpääsyn varmistamiseksi. Oppilaitospisteytyksessä voidaan huomioidamm. seuraavia seikkoja (ei tärkeysjärjestyksessä):

• lajien kolmijako: koulun painopistelajit (koulu määrittelee itse, ilmoitettava hakijoille),

lajivalikoimalajit, muut lajit
• lajin harjoittelu -ja/tai valmennusolosuhteet

• hakijan edellytykset/motivaatio opiskeluun

• lukioissa: paikkakuntakohtainen lukion keskiarvoraja (lukuaineiden keskiarvo)

• hakijan urheilullinen potentiaali ja monipuolisuus

• muut mahdolliset seikat

Iivon mattotesti (linkki)

Pääsykokeet
Oppilaitokset järjestävät pääsykokeet oppilaitospisteytyksen antamista varten.
Maastohiihtoa yhtenä lajinaan tarjoavissa Sotkamon- ja Vöyrin urheilulukiossa pidetään testit.
Minimipisteraja testeistä Sotkamossa on 1,5 p. Vöyrillä on minimipisteraja urheilu- ja soveltuvuuspisteistä 6,5.

Sotkamossa testit ovat 15.4.2015 klo 11:05 - 30.4.2015 klo 11:05 lajista riippuen ja Vöyrillä 28.4.2015 klo 09:00 - 29.4.2015 klo 09:00. (Tarkista päivät, jos olet menossa).

Sotkamon testeissä hiihtäjiä on mitattu vuosikausia hakijoiden kuntoa matto- ja lihaskuntotestillä.

• mattotesti
• lihaskuntotesti (penkkipunnerruksen toistojen määrää puolella painolla 1 min ajan sekä vatsarutistusten määrää 5 minuutin aikana)
• haastattelu
• lähtötasotesti englannissa ja matematiikassa.

Uutena asiana tälle vuodelle testataan lähtötasot englannista ja matematiikasta, jotka ei ole rajaavia testejä. Tarkoitus on selvittää mahdolliset tuen tarpeet ja antaa heti alussa koulussa riittävää tukea.

Vöyrillä on testattu fyysistä kuntoa ja lisäksi on haastattelu.
Vöyrillä on myös suunnistajia ja heillä on kaksi suunnistusharjoitusta. Alla tarkemmin Vöyrin testeistä ruotsiksi.

Vörå har en inträdestestdag i april/maj. Programmet är följande:

• bollkast bakåt (2 kg flickor/ 3kg pojkar) (görs av alla)
• 5-steg utan fart (görs av alla)
• 20 m löpning med flygande start (ljusportar, görs av alla)
• bänkpress (20 kg flickor/ 30 kg pojkar, antal upprepningar som man orkar med, görs av alla)
• situps 2min (skidåkarna 5 min)
• nivålöpningstest (4 x 1 km, första km gående), skidåkarna löper mattest i stället. 
• lunchpaus 
• intervjuer + grenspecifika test,  Orientering: 2 banor (en vanlig bana + en med bara höjdkurvbild på kartan, totalt ca. 2,5 km)

Lähteenä:

• http://www.vuokattirukaurheiluakatemia.fi/Hakeminen/Hakeminen#.VQ6rSWIaySM

• http://www.vuokattirukaurheiluakatemia.fi/Portals/0/dokumentit/Hakuprosessi%20ja%20kriteerit%202015.pdf

• http://www.vuokattirukaurheiluakatemia.fi/Portals/0/dokumentit/Urheiluoppilaitosten%20hakulomake%202015.pdf 

• http://www.vora.fi/barn-och-utbildning/utbildning/vora-samgymnasium-idrottsgymnasium-2/idrott

• http://opintopolku.fi/  
• Valmentajat Juho Halonen ja Mikael Bäck

Suomen A-hiihtomaajoukkue sairaana

Olemme saaneet lukea kauden aikana useamman hiihtomaajoukkueen jäsenen siarasteluista ja toipumisista.
Yritin googlailla muiden maiden hiihtäjien mahdollisista sairauksista, mutta esim. Marit Björgen tulosten mukaan on ollut huippukunnossa ensimmäisestä maailmancupin kisasta viimeiseen. Mukana hän oli myös Tour De Skillä. Oliko niin, että norjalaiset majoittuvat osittain samassa hotellissa suomalaisten kanssa.

Marit Björgen kausi 2014-15

Mistä ihmeestä johtuu suomalaisten "herkkys sairastua useammin" kuin kilpakumppaneidensa? Onko jokin asia meillä huomaamatta vai teemmekö jotain väärin? Eikös suomalaisilla pitänyt olla huipputehokas pölyimurikin varmistamassa majoitustilojen puhtaus? Onko leirityksissä jotain, joka voisi vaikuttaa asiaan? Käsittääkseni karanteenisuunnitelma on tehty ja sitä on myös toteutettu. Miten on palautumisen seuranta? Ainakin Sami Jauhojärven mukaan asiaa seurataan teknisin apuvälinein. Miten urheilijoiden ruokavaliot on toteutettu? Onko hygienissa jotain puutteita? Onko norjalaisilla jokin rokote tai muu ravinne? Nyt jos koskaan olisi hyvä kartoittaa tilanne ja koittaa selvitää, mitä asialle voisi tehdä.

Miksi sitten joku sairastuu herkemmin kuin toinen? Siihen ei taida olla yksiselitteistä vastausta, mutta jotain osviittaa voi saada Hyksin infektiosairauksien klinikan ylilääkäri Asko Järvisen haastattelusta 10.3.2014 Helsingin Sanomissa. 

Miten voi parantaa vastustuskykyään:
- Tärkeää on huolehtia hyvästä hygieniasta ja vältellä potentiaalisia infektiolähteitä.
- Ongelmia syntyy, jos jostain vitamiinista tai hivenaineesta on puutetta. Sellaisia ovat ainakin ainakin B-12- ja D-vitamiinit, sinkki ja seleeni, joiden saantiin liitetyt ongelmat saattavat tuottaa infektioherkkyyttä.
- C-vitamiinin tehoa on tutkittu paljon. Selkein näyttö siitä on urheilijoilla, joilla C-vitamiinista saattaisi olla hyötyä taudin ehkäisyssä ja jossain määrin myös paranemisessa.
- Uusien tutkimusten mukaan paleltuminen voi aktivoida piilevän viruksen tai bakteerin. 
- Liikaa stressiä tulee välttää ts. myös ylikuntoa.

Uusien tutkimusten valossa ruokavaliolla ja suoliston hyvinvoinnilla voi olla ratkaiseva merkitys myös ihmisen vastustuskyvylle. Probioottiset bakteerit edistävät terveyttä tasapainottamalla suolistomikrobistoa. Alentamalla suolen pH:ta ja kilpailemalla ravinteista ja elintilasta probiootit estävät haitallisten bakteerien asettumista suolistoon. Probiootit vähentävät myös epäsuotuisten entsyymien ja yhdisteiden tuottoa ja sitovat haitallisia yhdisteitä. Lisäksi useat probiootit vaikuttavat vastustuskykyyn mm. tehostamalla vasta-ainesynteesiä ja paikallista immuunivastetta sekä stimuloimalla tai ehkäisemällä erilaisten välittäjäaineiden tuottoa. Probioottien vaikutustapojen selvitystä jatketaan edelleen useissa tutkimuksissa. (http://www.tohtori.fi/?page=1245718&id=0469389)

Pitäisikö maajoukkueeseen palkata myös urheilupsykologi, joka toimisi valmennuksen apuna stressitason laskemiseksi? Voidaanko sillä tavalla tutoroida nuorempia urheilijoita kohtaamaan kilpailujen, harjoittelun ja arjen haasteet entistä paremmin ja luoda pohjaa menestykselle?

Sukset ja succee

Perinteisen suksien profiileista keskustellessa mietitään, millainen on helppohiihtoinen ja liukas suksi. Kelejä on tietenkin monenlaisia, kuten alustojakin. Jokaisella keli- ja alustatyypillä pitäisi mielellään olla erilainen pohjaratkaisu, joka toimisi siinä parhaiten.

Jututin Rossignol Racing Team Finland tallipäällikkö Tom Jakobsenia suksiasioissa. Tom kertoo, että suomalaiset pitävät erilaisista suksista kuin muut pohjoismaiset hiihtäjät. Suomessa ajatellaan, että voidepesän tulisi olla pitkä ja laakea, johon laitetaan enintään 8 kerrosta purkkivoidetta. Norjassa taas kauppiaat suosivat korkeampaa voidepesää, jossa on ponkua enemmän. Heillä purkkivoidekerroksia on selkeästi enemmän jopa 12. Tosin kuulemma mm. Marit Björgenin sukset ovat matalampia versioita. Ruotsalaisille menee taas enemmän tasatyöntöön optimoituja korkeampipesäisiä suksia. Saksalaiset käyttävät samanlaisia suksia suomalaisten kanssa.

Omana arvelunani on, että suomalaiset hiihtäjät eivät välttämättä saa yhtä monipuolisesti eri kelien ja alustojen huippupareja kuin kilpakumppaninsa esim. Norjassa ja Ruotsissa. Siirryttäessä maailmancupin- ja arvokilpailuihin kalusto ei vältämättä ole samalla viivalla. Voitelukopilla kerrotaan, että Magnar Dalenin kautta olisi Anne Kyllönen saanut parempia suksia, mutta muuten Fischeriltä ei tulisi suomalaisille huippupareja. Rossignolilla hiihtävillä lienee ihan kelvollista kalustoa Atomicin, Madshusin, Onewayn, Peltosen ja Salomonin ollessa marginaalisemmin käytössä. Jälkimmäiset ja Yoko näyttäisivät olevan junioreiden ja kansallisen tason hiihtäjillä enemmän käytössä.

Falunin MM-kilpailujen keliolosuhteet olivat erityisen vaativat ja toimivan suksen merkitys silloin kasvaa. Oliko yllätys, että Falunin 117 mitalista 87 voitettiin Fischerillä? Tämä on oikeastaan huolestuttavaa, jos yksi merkki dominoi näin mitalimarkkinoita.

MC-kiertueen ja arvokilpailujen olosuhteet vaihtelevat suuresti ja vaatii kalustolta enemmän, kuten myös huollolta. Miten saisimme toimivaa kalustoa erilaisiin olosuhteisiin? Peltosella ja Yokolla on Suomessa pitkä kokemus ja toimivat tehtaat sekä Amersport (Atomic ja Salomon) on pääosin suomalaisten omistuksessa http://www.amersports.com/investors/sijoittajat/osakkeenomistajat, joten osaamista pitäisi olla suksen kehittelyyn. Toivottavasti linjastolla olisi innovatiivisia kehittäjiä ja käytössä tarvittavia huippumateriaaleja. Tarvitaan myös satsausta tuotekehittelyyn ja suomalaisten hiihtäjien sponsorointia. Nämähän asiat kulkevat osittain käsi kädessä, kuten Sami ja Matti ovat osoittaneet. Voisimme tietenkin myös alkaa hankkia myös Fischerin omistusta suomalaisille...