Taitoharjoittelua höntsän kautta

Sosiaalisessa mediassa kiertänyt kuva
presidentti Niinistöstä ja höntsäpojista

Kuuntelin halonhakkuun lomassa radiosta suomalaista jalkapalloikonia Jari Litmasta, joka kertoi tiestään huipulle ja tekemästänsä vuosien omaehtoisesta harjoitelusta. Jalkapallossa, kuten muissakin lajeissa tarvitaan lukemattomia toistoja ja vaihtelevaa harjoittelua huipulle tähdätessä. 

Nykyisin jotkut saattavat luulla, että nuoret kehittyvät junioriurheilussa useiden viikottaisten harjoituskertojen johdosta riittävälle tasolle. Valitettavasti voi käydä niin että 5 kertaa viikossa harjoitteleva nuoren ajasta suuri osa menee autossa istuen matkalla harjoituspaikalle ja sieltä kotiin. Itse harjoituksessa lämmittelyjen ja oheisharjoitusten välissä varsinaiseen taidon harjoitteluun ei kuitenkaan käytetä paljonkaan aikaa. Joskus joukkueharjoituksissa odotellaan myös omaa vuoroa suoritusten välissä, joka taas vähentää harjoitteluun käytettyä aktiivista aikaa. Tästä johtuen harjoitukset tulisi suunnitella hyvin, että siellä aika ei kuluisi odottamiseen, vaan juniori saisi aktiivista harjoittelua mahdollisimman paljon.

Ei voi olla korostamatta oman harjoittelun merkitystä, jotta toistoja tulisi riittävästi. Useat huipulle päässeet urheilijat, myös joukkuelajeissa, ovat satsanneet valtavia tuntimääriä yksin tai kaverin kanssa tehtyyn omaehtoiseen harjoitteluun. 

Mainiossa Taitotohtorin blogissa Sami Kalaja kirjoittaa "Tekninen taitavuus on tärkeä elementti kaikissa urheilulajeissa. Fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn kehittämisen ohella liiketekniikan opettelu ja parantaminen ovat keskeisimpiä harjoittelun sisältökokonaisuuksia lajissa kuin lajissa".
Edelleen hän toteaa vaihtelun olevan oppimista tehostavan elementin taitoharjoittelussa. 

Omaehtoinen pihapeli kehittää liiketekniikkaa ja  luo vaihtelevia tilanteita, joita ei välttämättä kohtaa ohjatussa treenissä. Pihapelien kentät ovat pienempiä ja pelaajia vähemmän, joten suorituksia tulee enemmän pelinomaisessa tilanteessa. 

Pihapelien ohella kannattaa omalla ajalla harjoitella yksin tai kaverin kanssa lajin taitoon liittyviä suorituksia ja siten kehittää omaa suoritusvarmuutta.

Teemana: tekemällä oppii, vaihtelevia tilanteita, riittävää monipuolisuutta sekä hauskan kautta.

Paineensieto urheilussa ja kilpailussa sulaminen

Kilpaurheilussa hyvin harjoitetut suoritukset ovat monesti automatisoituneita ja tulevat kuin itsestään sen enempää ajattelematta. Tämä vaati lukemattomia suorituksia, jotta taito opittaisiin automaation tasolle.

Kilpailusuorituksessa automatisoituneet taidot toimivat kuin itsestään ja niitä ei tarvitse tietoisesti miettiä. Kilpailutilanne tuo yleensä urheilijalle tietynlaista painetta ja jännittäessä kaikki heikkoudet tulevat helpommin esiin.

Kuvakaappaus iltasanomat.fi

Miksi sitten suoritus hajoaa kilpailutilanteessa? Ylen Urheiluillassa entinen ammattijääkiekkoilija ja urheilupsykologi Tuomas Grönman sekä urheilupsykologian asiantuntija Ilkka Haapea miettivät asiaa seuraavasti.

Automaatiset taidot ovat pitkäaikaisessa muistissa ja jos alkaa liikaa miettimään epävarmuustekijöitä (epävarmuus kunnosta, taidosta, heikko itseluottamus) tai jännittää ja tuo ne lyhytaikaiseen muistiin, niin suoritus ja taito hajoaa. Tämä johtunee siitä, että tuotaessa taito tietoisesti lyhytaikaiseen muistiin, niin sinne tulee niin paljon asioita, ettei niitä pysty käsittelemään ja toiminta hajoaa.

Epävarmoja tunteita tuovat siis esim.:ei jaksa, ei riittävät taidot, ei onnistumisen kokemuksia ei pätevyyttä, eikä minäpystyvyyttä tilanteeseen. Joskus myös huomio keskittyy muualle ja havainnoidaan muuta ympäristöä tai mietitään tulosta tai pisteitä.

Mieli helposti lähtee jossittelemaan ja vie epävarmaan ajatukseen siitä tunteeseen ja edelleen käyttäytymiseen. He antavat neuvoksi: Elä hetkessä ei mietitä mennyttä ja tulevaa. Mieti yksinkertaisia asioita tässä ja nyt, mitkä parantavat suoritusta. Ajatukset kannattaisi siirtää positiivisiksi, jolloin tulee positiivisia tunteita ja edelleen positiivista tekemistä.

Hyvän paineensiedon takana on hyvä harjoittelu niin kunnon kuin taitojen osalta sekä terve itseluottamus omiin kykyihin.