Susijengi pärjää ja yksilölajeilla kurjuutta

Televisiossa on ollut penkkiurheilijalle hyvin tarjontaa viime aikoina. Kiireisimpinä viikonloppuina oli katselijalla aikamoinen urakka seurata Ruotsi-maaottelua, susijengin EM-koriskarsintoja sekä huuhkajien ottelua. Taisipa siinä pyöriä ohella monia muitakin kiinnostavia lajeja.

Kuvakaappaus YLE.fi

Miksi susijengi pärjää eurooppalaisessa mittakaavassa hienosti? Voisiko yksi syy olla se, että suomalaisten keskipituus on kasvanut ja väistämättä myös erittäin pitkien määrä. "Pitkien" miehien/naisten lajeja ei ole kovin paljon ja koris on lentopallon ohella yksi, joissa pituudesta on hyötyä. Jos pitkät pelaajat on scoutattu hyvin, niin on myös ollut tarjontaa ja heistä on valikoitunut myös lahjakkaimmat. Tämä mahdollisesti on taannut riittävän määrän pitkiä ja lahjakkaita urheilijoita joukkeisiin. Tietenkin myös monet muut asiat ovat ns. loksahtaneet.

Seinäjoen jalkapalloareena

Työpaikalla kahvitauolla työkaverin kanssa jutusteltaessa ihmettelimme, ties monennenko kerran, miksi paikalliset yrittäjät polttavat tuhansia euroja pallopelien sponsoroimiseen,  joukkueiden joissa suurin osa pelaajista on ostotyövoimaa ja monesti vielä ulkolaista. Joukkueet eivät välttämättä ole edes korkeimmalla sarjatasolla, mutta pelaajille saatetaan maksaa palkkaa. Jälleen kerran on myös "suuri" keskustelun aihe, että paikalliselle futisjoukkueelle pitäisi kaupungin rakentaa uusi stadion, kun joukkue on kolkuttelemassa liigan portteja.

Miten on yksilölajien urheilijoiden tilanne? Onko heillä sponsoreita? Onko paikallisten yritysten johtohenkilöt tai omistajat intohimoisia yksilölajien kannattajia ja puheenjohtajina seuroissa viemässä asiaa eteenpäin? Kuka ykslölajien urheilijoiden palkat maksaa? Taidamme kaikki tietää vastaukset näihin kysymyksiin. Olen viimeksi vuosi sitten kirjoitellut samasta teemasta.

Totta on, että joukkuelajeissa pelejä on usein ja lipputuloilla seuraa tienaa rahaa. Yksilöurheilija ei voi myydä lippuja 100-metrin juoksuun tai suunnistuksen sprinttikisaan. Jokainen vanhempi tai seuran jaoston edustaja ei voi alkaa manageriksi keräämään yksilöurheiljalle rahoitusta. Siksi hakeutuminen opiskelemaan ja minimiopintopisteiden haaliminen Kelan tuen saamiseksi on monille ainoa vaihtoehto. Jonkinlaista yhteisrahoitusta siis nimenomaan yksilöpuolelle tarvittaisiin. Voisiko urheilijat perustaa tiimejä tai talleja, joiden nimissä voisi helpommin hakea tukea? Voisiko olla managerikoulutusta? Voisiko nuorille akatemia- tai alueryhmä- tms. urheilijoille järjestää urheilumarkkinoinnin peruskurssin, jotta heillä olisi jonkinlainen valmius itse yrittää hankkia rahoitusta?

Mediassa on mietitty suomalaisen yleisurheilun ja laajemmin huippu-urheilun tilaa ja siihen korjausliikkeitä. Asia on puhututtanut jo pitkään ja varmasti keskustelu aiheesta jatkuu vielä vuosia. Vai onko jollain jotain ratkaisua oikeasti nähtävissä?

(Päivitetty 8.9.17 korjaamalla muutamia kirjoitusvirheitä)

Kesän suunnistukset takana ja edessä syksyn koitokset

Suunnistuksessa kilpailukausi on selkeästi jakautunut kahteen osaan. Keväällä kausi alkaa jo huhtikuussa ja juhannuksen jälkeen kilpailupuolella hiljenee. Kansallisen tason suunnistajat valmistautuvat syksyn koitoksiin suunnistusviikoilla ja huipulla tehdään vielä valmistavia harjoituksia mahdollisiin arvokisoihin, joka ovat olleet vaihtelevasti kesä- heinä -elokuussa.

Tänä vuonna MM-kilpailut olivat Virossa 30.6.-7.7.2017.

Kuvakaappaus  http://media.voog.com

Mitalisaalis jäi naisten varaan , kun Venla Harju otti pronssia keskimatkalla. Toinen pronssi tuli naisten viestistä.

Tulokset kokonaisuudessaan löytyvät esim. täältä.
Suomalaisten sijoitukset:
- Sprintissä
miehissä Otto Simosas 20. ja Jesse Laukkarinen 30.
naisissa Venla Harju 4. ja Marika Teini 10. Kirsi Nurmi 27.

- Sprinttiviestissä suomalaiset olivat sijalla 10 (Sari Anttonen, Topi Raitanen, Fredrik Portin, Merja Rantanen)

-Pitkällä matkalla 
miehissä Fredrik Portin 11. Miika Kirmula 19. Einari Heinaron 38.
naisissa Merja RAntanen 7. Sari Anttonen 13. Saila Kinni 19.

- Keskimatkalla
miehissä Olli-Markus Taivainen 25. Olli Ojanaho 27.  Fredrik Portin 32.
naisissa Venla Harju 3. Marika Teini 9. Sari Anttonen 11.

- Viestissä
miehissä sijalla 8 (Kirmula, Niemi, Portin)
naisissa sijalla 3 (Harju, Teini, Rantanen)

Menossa on juuri suunnistuksen maailmacup Latviassa, jossa järjestetään myös ensi vuoden maailmanmestaruuskilpailut. Maailmancupin päätöskierros on Sveitsissä

Syksyn  SM-kilpailut ovat seuraavasti:

2.-3.9. | SM pitkä matka R1 (S) Lapua

• 2.-3.9. | SM pitkä matka R2 (S) Alajärvi
• 10.9. | SM pitkä matka (PS) Lohja
• 16.9. | SM-viesti R1 (S) Espoo
• 16.9. | SM-viesti R2 (S) Hyvikää
• 22.-23.9.SM yö (S) Laihia
• 14.10. SM erikoispitkä (S) Loimaa