Hopeasompaikäisistä podiumille?

Tänään hiihdettiin Suomen Cupin toisen osakilpailun perinteisen tyylin kisat Rovaniemellä.
Matka oli normaalia hieman lyhyempi, naisilla 5 km ja miehillä 10 km.
Tänään sijoitus kärjessä oli seuraava; 

(sijoitus, nimi, syntymävuosi, ero 24.11.13 voittajaan, sijoitus Hopeasompakilpailuissa 16-vuotiaiden sarjassa)

			synt.	jälj.	HS 16v.
1.	Anne Kyllönen 12:02.0		1987	0	9.
2.	Aino-Kaisa Saarinen		1979	4,9	-
3.	Kerttu Niskanen		1988	14,5	1.
4.	Krista Lähteenmäki		1990	20,7	1.
5.	Maria Grundvall		1991	31,5	-
6.	Laura Mononen		1984	33,8	-
7.	Riikka Sarasoja-Lilja		1982	42,5	-
8.	Mona-Liisa Malvalehto		1983	42,6	7.
9.	Tanja Kauppinen		1991	48,5	1.
10.	Krista Niiranen		1993	51,1	9.
11.	Nea Katajala		1995	53,1	9.
12.	Katri Lylynperä		1994	54	4.
13.	Maija Hakala		1984	59,5	2.
1.	Sami Jauhojärvi 22:09.7		1981	0	-
2.	Tero Similä		1980	0.5	-
3.	Anssi Pentsinen		1986	7.1	14.
4.	Ville Nousiainen		1983	14.0	25.
5.	Ristomatti Hakola		1991	16.2	8.
6.	Martti Jylhä		1987	18.6	4.
7.	Joni Mäki		1995	22.1	4.
8.	Joonas Sarkkinen		1994	27.6	4.
9.	Ari Luusua		1988	30.3	21.
10.	Matias Strandvall		1985	30.5	14.
11.	Lari Lehtonen		1987	30.5	3.
12.	Juho Mikkonen		1990	37.6	2.
13.	Perttu Hyvärinen		1991	42.4	3.

Viheällä pohjalla 1970-luvulla ja keltaisella pohjalla 1990-luvulla syntyneet.

Naisilla voittajan kilometriaika oli 2min 24,4s ja miehillä 2min 12,9s.

Mitä tulosluettelo kertoo? Onko kansallisen kilpailun hiihtovauhti hitaampaa kuin maailman cupin kilpailuissa? Naisilla ero ensimmäisen ja 10. välillä on 51,1s ja miehillä 30,5s. Miehillä yleensä hajonta on pienempää, vaikka matkakin on pidempi. Heillä kilpailu podiumille on siten kovempaa ja joskus voi olosuhde tai väline myös vaikuttaa sijoitukseen ehkä suhteellisesti enemmän kuin naisilla.

Huomionarvoista on, että 13 parhaan joukkoon on sekä naisten- että miesten sarjoissa päässyt mukaan 1990-luvulla syntyneitä, jopa 18-vuotiaita. Miten 18-vuotias voi pärjätä noin hyvin, vaikka fysiologisesti heidän kehityksensä on vielä kesken? Nuorilla esim. sydän kasvaa vielä n. 22-vuotiaaksi asti suurin piirtein yhtä kauan kuin pituuskasvu. Voisi siis odottaa, että näillä nuorilla on hyvät mahdollisuudet kehittyä urallaan vielä pidemmälle, sillä parhaillaan heillä pitäisi olla määrän tekeminen, joka jalostunee myöhemmässä vaiheessa kestävyydeksi.  

Sijoitus hopeasompaikäisenä ei välttämättä kerro sijoitusta aikuisten sarjassa, mutta useilla taulukossa olevilla on hopeasompaikäisenä ollut hyviä sijoituksia 16-vuotiaitten sarjassa. Ilmeistä on, että hyvin sijoittuneet ovat olleet motivoituneita jatkamaan. Toki on myös muutama, joilla sijoitus ainakaan kyseisessä kisassa ei ollut ihan kärkitasoa. He ovat kuitenkin jatkaneet määrätietoisesti harjoittelua ja jatkaneet lajin parissa. 

Magnar Dalen kertoi 26.5.2012 seminaarissa, että podiumille päästäkseen täytyy kysyä itseltään:

1. Mikä on tavoittesi? Nuorten sarjoissa pärjäävät erittäin lahjakkaita tai ylimoimaisen kaluston omaavat.
2. Miten paljon haluat sitä? Ne, jotka ovat pärjänneet, ovat todella halunneet.
3. Kuinka paljon valmis uhraamaan? Monimutkainen elämä valintoineen. Voittajan täytyy valita asioita ja ottaa tavoite huomioon.
4. Miten paljon siedät vastoinkäymisiä ja silti uskot tavoitteeseen? Vammat, ylikunnot, henkilökohtainen elämä. Knock-downit kasvattavat urheilijoita ja monesti sieltä nousee huipulle esim. Theodor Petterson.

 Magnar mukaan lopettaville urheilijoille oli tehty 2 kysymystä.

1. Mitä olisit tehnyt toisin? Yleensä vastaus on, että olisinpa tajunnut miten paljon tulee harjoitella ja miten palautua.
2. Miksi olet pärjännyt? Monella on nuoruudessa ollut jokin trauma kiusaaminen tms. ja silloin on tullut vahva päätös pärjätä.

Alla vielä hieman hiihtovauhtien kehittymisestä 1988-2099.

Mika Piminäinen on vuonna 2009 tehnyt opinnäytetyönä tutkimuksen 13–20 -vuotiaiden nuorten ja aikuisten kilpahiihtäjien hiihtovauhtivertailut vuosina 1988–2009.

Tutkimusaineistona oli vuosien 1988–2009 maastohiihdon kilpailutulokset kunkin ikäluokan kotimaisistaja kansainvälisistä arvokilpailuista. Kunkin kilpailun osalta huomioitiin sijoitukset 1–3 ja 10. Kilpailijoiden ajoista laskettiin keskimääräinen hiihtovauhti, jota verrattiin saman ikäluokan kesken erivuosilta. Nuorten PM-ja MM  -hiihdoissa huomioitiin lisäksi kolmen parhaan suomalaisen sijoitukset, joiden avulla saatiin selville suomalaisten kehitys verrattuna kansainväliseen kehitykseen.

Piminäisen selvityksessä kaikkien sarjojen kohdalla hiihtovauhdissa on tapahtunut jossain määrin muutoksia:

• HS:ssa kehitystä näyttää tapahtuneen kaikissa sarjoissa vapaalla mutta myös perinteisellä joissakin ikäluokissa. 
• Nuorten SM-hiihdoissa  hiihtovauhtien kehityson jatkunut vähäisenä, mutta samalla myös 10. sijan ero kärkeen on alkanut kasvaa selvästi. 
• Nuorten PM-hiihdoissa hiihtovauhtien osalta ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. 
• Suomalaisten menestys on ollut varsin hyvää, mutta 2000-luvun aikana sekä naisissa että miehissä on tapahtunut huomattava notkahdus, ja erot ovat kasvaneet merkittävästi mitalikolmikkoon. 
• Nuorten MM-hiihdoissa on samankaltaista kehitystä havaittavissa 2000-luvun tuloksissa, mutta ei niin voimakkaana.