Falun 2015, ohjelma ja radat

Kohta se alkaa! Falunin maailmanmestaruuskilpailut híihdetään Ruotsissa 18.2.-1.3.2015.
Falunissa paikoja on laitettuu uuteen kuosiin ja Lugnet-stadion sekä ratoja on uusittu. Vanhaa Mördarbacken-mäkeä on muokattu ja laskuosuus on 670 metriä pitkä. Kilpailunjohtaja Tomas Jonsin mukaan alamäki on teknisesti vaikein maailmancupissa ja siinä tullaan näkemään jopa 10 sekunnin eroja.


Osallistuminen
Huomionarvoista on, että kuhunkin kilpailuun mukaan pääsee 4 kilpailijaa / maa ja edellinen maailmanmestari.
Maajoukkueessa voi olla enintään 12 mies- ja naishiihtäjää. Tämähän rajoittaa hieman esim. massiivista norjalaisten hiihtäjien määrää. Ruotsin television puolella tulleessa Norjan naisjoukkueesta kertovassa ohjelmassa jopa naisten huipuilla oli kova huoli omasta paikastaan joukkueessa. Karsinta alkuvuodesta on ollut kova ja näyttöjä on annettu paikan varmistamiseksi.


Ohjelma
Perinteisen tyylin kilpailuja ovat sprintit ja pitkät matkat. Vapaalla hiihdetään joukkuesprintit ja normaalimatkat. Lisäksi molempia tyylejä käytetään skiathlonissa ja viesteissä.
Kilpailut alkavat keskiviikkona 18.2. karsinnoilla.

Social media:
http://www.facebook.com/Falun2015  
@falun2015  http://hub.falun2015.com/falun2015/falun2015-official/
#LoveFalun2015  http://hub.falun2015.com/falun2015/lovefalun2015/
Suomalaisten ja muidenkin hiihtoja voi katsella maksutta YLE:n kanavilla. 

Radat

Ohessa sprintin kartta, josta selviää myös stadion.
Parhaiten muut latukartat löytyvät järjestäjän nettisivuilta http://falun2015.com/sparkartor/

MC tilanne ja maiden pistesaaliit

Maailmancupin kilpailuista 20 on jo hiihdetty ja kausi alkaa olla paremmalla puolella. Seuraavaksi on vuorossa Falunin MM-kilpailut, jonka jälkeen kautta piisaa 8 kilpailun verran. Maailmancupin kokonaistilannetta tutkittaessa ei tilanne ole suomalaisittain paras mahdollinen. Norjalaisten ylivoima on ollut murskaavaa ja onneksi yksittäisiä valonpilkahduksia on ollut myös sini-valkoisilla.

Miten sairastumiset on saatu hoidettua ja onko kunnonajoitus muuten sattunut oikein, vaikuttaa paljon tulevissa Falunin MM-kilpailuissa. Takamatkalla ilmeisesti tilastoihin katsottuna ollaan jo jonkin verran. Onneksi elämä on yllätyksiä täynnä ja pitää toivoa hiihtäjille ja huollolle pöljiä päiviä tulevaan koitokseen.

Alla vähän tilastoa tämän hetken MC-pistetilanteesta.
Tilanne 24.1.2015

FIS-SKI: Suomalaisten M MC-pisteet 24.1.2015

Kokonaiscup
Miehet:
1. Sundby Martin Johnsrud NOR
2. Northug Petter Jr. NOR
3. Halfvarsson Calle SWE
4. Cologna Dario SUI
5. Below Evegniy RUS
6. Krogh Finn Haagen NOR
7. Dyrhaug Niklas NOR
8. Poltaranin Alexey KAZ
9. Jespersen Chris Andre NOR
10.Richardsson Daniel SWE

Kymppikärjessä viisi eri maata ja norjalaisilla 5sijaa kymmenestä.
Suomalaisista paras sijoitus on Heikkisellä 23.

Hiihtäjällä MC-pisteitä miesten sarjassa:
- venäläisillä on 27:llä
- norjalaisilla on 26:lla 
- ruotsalaisilla on 13:lla
- suomalaisilla on 11:llä- saksalaisilla on 11:llä
- sveitsiläisillä on 11:llä
- ranskalaisilla 10:llä
- italialaisilla 8:lla- usalaisilla on kolmella
- tsekkiläisillä on kolmella
- englantilaisilla on kahdella
- puolalaisilla on yhdellä
- kazakstanilaisilla on yhdellä



Kärkeä pitävät Venäjä ja Norja, joilla melkein 30:llä hiihtäjällä on MC-pisteitä.
Suomella, Saksalla ja Sveitsillä on 11 urheilijaa saanut pistesijoja.

FIS-SKI: Suomalaisten W MC-pisteet 24.1.2015

Kokonaiscup
Naiset:
1. Björgen Marit NOR
2. Johaug Therese NOR
3. Weng Heidi NOR
4. Österberg Invild Flugstad NOR
5. Haga Ragnhild NOR
6. Fessel Nicole GER
7. Stephen Elisabeth USA
8. Herrman Denise GER
9. Falla Maiken Caspersen NOR
10. Kowalczyk Justyna POL

Kymppikärjessä neljä maata ja norjalaiset 6/10!
Suomalaisista paras on Niskanen 16.

Hiihtäjällä MC-pisteitä naisten sarjassa:
- ruotsalaisilla on 18:lla
- norjalaisilla on 17:llä 
- venäläisillä on 17:llä

- saksalaisilla on 10:llä
- suomalaisilla on 9:llä- usalaisilla on 8:lla
- slovakeilla on kuudella
- italialaisilla on viidellä
- puolalaisilla on neljällä
- ranskalaisilla neljällä
- sveitsiläisillä on kolmella- tsekkiläisillä on kahdella

Yllättäen eniten pistesijoille päässeitä urheilijoita on ruotsilla. Norja ja Venäjä ovat melkein samoissa.
Saksalaisilla on myös 10 urheilijaa MC-pisteillä!

Droppista outtia, miten saadaan lapset ja nuoret pysymään urheilussa mukana?

Tuli juteltua erään työkaverin kanssa lasten harrastuksista ja hän kertoi kakkosluokkalaisestaan, joka oli mennyt mukaan erään jalkapalloseuran harjoituksiin vanhempansa kanssa. Alussa oli ollut ihan mukavaa kunnes ensimmäinen peli oli lähijoukkuetta vastaan. Ottelussa oli tullut ilmeisesti kunnolla takkiin ja osalle vanhemmista ja joukkueen edustajista se oli ollut katastrofi. Joukkueen vetäjät olivat ilmeisesti miettineet tilannetta tahollaan ja seuraavaksi järjestettiin vanhemmille tapaaminen, jossa sitten kerrottiin joukkueen pelaajat jaetun kolmeen tasoryhmään. Myös linjan kovenemisesta tiedotettiin ja se näkyi myös käytännössä.
Pelaajilta vaadittiin fokusointia treenaamiseen ja oli otettu käytäntöön sääntö, että jos treeneissä ei mennyt kuin strömsössä, niin sai varoituksen ja jos sekään ei tehonnut, niin vuorossa oli penkki ja lopulta kotimatka.

Muistan oman jälkikasvun aloitelleen joukkuepeliuraansa koripallon parissa saman ikäisenä. Ensimmäisessä pelissä kesken pelin hän huomasi seinällä puolapuut ja kiipesi ylimmälle tasolle ja teki jotain temppuja. Valmentajalla ja monella muullakin meinasi pokkaa pettää, mutta tuomari antoi pelin jatkua ja vähän ajan kuluttua poika tuli takaisin mukaan peliin. Tapahtuneelle on hymyilty myöhemminkin, myös poika. Peliuraa jatkui aikansa, kunnes hiihto vei mennessään. Toisin kävi työkaverin lapselle, joka sanoi kotona, ettei halua enää mennä harjoituksiin ja futis jäi siihen.

Olisiko meillä aikuisilla, jotka ovat lasten ja nuorten urheilussa mukana tavalla tai toisella mietittävää? Ikävää luettavaa oli myös joulukuun mediassa huoltajista, jotka vaatimuksillaan ja muilla painostuksilla ajoivat legenda Janne Ojasen eroamaan Tapparan ikäkausivastaavan tehtävästä.

Ihan noin vinkiksi junnujen seuroille, että on koottu hyviä valmentajan oppaita, joista voi saada käsityksen valmennuksen periaatteista fyysisestä valmennuksesta ja psyykkiseen näkökulman huomioimiseen. Fyysis-motorisen kehittämisen pohjalla voisi olla vaikka lapsen ja nuoren herkkyyskaudet.

Hyvää oheismateriaalia verkosta löytyy mm. Kihu:n Huippu-urheilun muutostyön aikaansaannos Urheilijan urapolku -sivustolta, jossa on lajiliitot koonneet urheilijapolut ikäkausittain. Palloliitto ei ole vielä toimittanut kuin maalivahdin osion, mutta jospa se jalkapalloilija olisi tulossa... Kasva urheilijaksi-sivustolla on myös hyödyllisiä vinkkejä eri lajien valmentajille.

Palloliiton (jalkapallon keskuskusjärjestö Suomessa) nettisivuilla ei kovin kummoisesti ole lasten ja norten valmennuksen periaatteita mainittu. Enemmän painotetaan peliajatukseen liittyvää puolta.

Netistä nopeasti googlamalla löytyi myös Harri Kumpulaisen 2013 laatima PPV-valmentajan treeniopas, jossa on 17 sivuun koottu todella onnistuneesti kaikki oleellinen lasten- ja nuorten valmennuksen näkökulmasta, myös psyykkinen puoli. Aloittelevan ja kokeneemmankin jalkapallovalmentajan kannattaa lukaista tämä.

Jotta saisimme junnut pysymään mukana lajissamme, on otettava huomioon myös tiettyjä asioita.
Aiheesta on olemassa kirjallisuutta ja tässä esimerkkinä yksi video, jossa valmentaja/psykologi fil.tri Max Trennery Mayo Cliniciltä Minnesotasta kertoo, että lapset lopettavat herkemmin ulkoisen paineen (huoltajat tai valmentajat) tullessa liikaa esille.

Mukana lajissa pysymiseen Trenneryn mukaan vaikuttavat:
Choices- Valinnan mahdollisuus, Lasten tulee saada valita peli tai urheilu, jossa ovat mukana.
Competence- Pätevyyden kokeminen, lapset haluat kokea onnistumista ja osaamisen hallintaa.
Caring - Huolenpito, valmentajat ja huoltajat huolehtivat pelaajien tunteista, ajatuksista huolista sekä ottavat heidät tosissaan. Pelaajat haluavat kuulua ryhmään. Yksi tapa huolehtia on tehdä rakentavia kysymyksiä pelin tai trenin jälkeen: Jos ei voitanut tai tehnyt maalia, niin " Oliko hauskaa?" Mitä opit käytännössä tänään?", "Miten joukkueesi pelasi?", "Miten pelaajat olivat tänään?"




Youtube video Keeping Kids in SportsMayo Clinic 2009.

Lumitykillä tykkilunta

Voi niitä aikoja, kun talvet olivat talvia. Silloin oli aina lunta ja pakkasta. Vai oliko sittenkään? Jotain osviittaa saa alla olevasta kuviosta, jossa on kolmen paikkakunnan vuosikeskilämpötilat noin sadan vuoden ajalta.
Vaihteluja on lyhyemmällä aikaväleillä, mutta käppyrä kuitenkin on noususuunnassa.

Vuosikeskilämpötilat Helsingin Kaisaniemessä vuosilta 1830–2013, Jyväskylästä 1884-2013 ja Sodankylästä 1908-2013. Vuotuiset arvot on merkitty ohuella viivalla ja kymmenen vuoden liukuva keskiarvo paksulla. Helsingin lämpötiloista mukana myös arvio siitä, miten paljon kaupungistuminen on kohottanut lämpötilaa; keskipaksu viiva kuvaa arvioituja lämpötiloja siinä tapauksessa että kaupungin kasvu ei olisi vaikuttanut lämpötiloihin. www.ilmasto-opas.fi

Monien eteläisen ja keskisen Suomen hiihto- ja laskettelutilanteen on pelastanut tykkilumi, josta on tehty pakkasella lunta latujen ja rinteiden lumettamiseen. Tykkilumi on kestävämpi kuin luonnonlumi, koska sen rakenne on toisenlainen. Luonnonlumi on kevyempää, koska sen kiteet ovat rakenteeltaan sellaista, että se kasautuessaan on huokoisempaa ja sisältää enemmän ilmaa. Lumikiteiden muoto vaihtelee kosteuden ja pakkasen mukaan. Tarkemmin asia selviää oheisesta Helsingin Sanomien videosta.

 

http://www.nelonen.fi/uutiset/videot-ja-uutislahetykset/1797459-taivaalta-sataakin-lumipylvaita

Tykkilumi
Alla muutamien paikkakuntien lumetuksesta nettisivuilta löytynyttä tietoa.

Ylöjärvellä lumetusta voidaan aloittaa, kun yölämpötila on useamman yön aikana laskenut – 5- 7 asteeseen ja päivälämpötilakin on n -4 asteessa. Lumenteossa kuluu runsaasti vettä, n. 40-60 kuutiota tunnissa. Lumen tekoon kannattaa käyttää edullista luonnon vettä järvestä tai joesta. Jos päädytään tekemään lunta vesijohtovedestä, tulee vesi jäähdyttää lähelle 0 astetta tai on odotettava reilumpaa - 8 - 10 asteen pakkasta.

Esijäähdytys aikaistaa lumetusta syksyisin, säästää energiaa ja mahdollistaa tykityksen rajakelissä, lähellä nollaa. Vesiverkoston paineen korotus on yleensä aina tarpeellinen, koska lumitykit vaativat mallista riippuen melko korkeita (10- 50 Bar) vesipaineita.

Luonnonlumi on jääkiteitä, jotka ovat rakentuneet on ilman pienien epäpuhtauksien päälle. Jos epäpuhtauksia ei ole, vesi ei jäädy lumeksi.Järvivedessä on monenlaisia epäpuhtauksia, kuten humusta.
Rannikolla ja järvien luona niiden ollessa auki, lumetus vaikeutuu. Ilmaa lämpimämpi vesi hankaloittaa lumetusta.
http://www.ylojarvi.fi/vapaa-aika/liikunta-ja-ulkoilu/liikuntapaikat/ulkoliikunta/ladut-ja-kuntoradat/tykkilumi/

Korkeapainetykki Kuvakaappaus http://www.hpj-snow.fi/index.php?page=lumitykit

Hybriditykki

Kuvakaappaus

http://www.hpj-snow.fi/index.php?page=lumitykit

Korkeapainetykeillä voi viilentää paineilmalla vettä, jolloin se kiteytyy lämpimällä ilmalla. Paineilman tuottaminen vaatii paljon sähköä ja on siksi kalliimpaa. Lähellä nollakeliä puhallintykki on tehoton ja tekee kallista lunta. Himoksella kolmen asteen pakkasessa puhallintykki ampuu tunnissa vajaat kymmenen kuutiota lunta, noin kuorma-autolavallisen. Kun miinusasteita on kymmenen, tykin suuttimet työntävät jo kuusi lavallista tunnissa. teho riippuu myös ilmankosteudesta. Puhaltimelle löytyy myös edullisempi vaihtoehto, hybriditykki. ”Kuikelo” on tolppaan kiinnitettävä pitkävartinen putkenpätkä. Se tarvitsee vain vettä ja paineilmaa. tämä toimii vain kunnon pakkasella.

Kuutio höttöä puuteria, painaa alle sata kiloa. Tekolumikuutiossa taas on 300-500 litraa vettä. Tämän vuoksi sen on saatava valua ennen käyttöä, jolloin se jäähtyy ja kiteytyy vuorokauden kaksi.Tykkilumen kide on pieni ja pyöreä, kuin mannaryyni. Tiheä tykkilumi on kulutuskestävämpää ja se ei säikähdä suojasäätä.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suomessa-ei-lasketella-ilman-tykkilunta-kuinka-se-syntyy/

Lumen tekemisessä monesti ilta- ja yöaika on tehokkainta, koska lämpötilat laskevat auringon laskettua. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia, sillä työntekijöiden palkkaus on sillon erilaisten lisien johdosta kalliimpaa.
Lumetuksen aikana lumen laatua on tarkkailta yötä päivää ja lumitykkien vesimäärää säädellään pakkasen mukaan. Lumen näyttäessä liian märältä, täytyy vesimäärää pienentää ja tykkiä tulee siirtää tuulen muuttuessa tai kasan tullessa täyteen. On tykkien siirtoja, letkujen sekä kaapeleiden vetoja, tykkisuodattimien pesuja ja jään poistoa. Lumetus vaatii kärsivällisyyttä, suunnitelmallisuutta ja hallittuja riskejä. Olosuhteet saattavat muuttua välillä nopeastikin.
http://www.lumipallo.fi/2013/10/23/lumetuksella-pidennetaan-laskukautta/
http://www.messila.fi/fi/Lumikeskus/Blogi/Lumen-teon-terveisia/

Tykkien tehot vaihtelevat ja mm. MeriTeijo on yksi Suomen eteläisimmistä hiihtokeskuksista, joka sijaintinsa vuoksi joutuu miettimään lumetusta tarkoin. Ski.fi kysyi yrittäjä Tapani Kakolta, kuinka tykkilumetuksella varmistetaan hyvät rinteet. 
"Milloin aloitatte lumetuksen, mitä lumetus vaatii keleiltä?
Jotta lumetus olisi järkevää, vaaditaan ainakin muutaman pakkasasteen yhtäjaksoinen, pitempi kausi. Lumetuksen aloitusajankohta riippuu pakkasen lisäksi myös ilman suhteellisesta kosteudesta sekä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Ilmankosteuden pitäisi olla alle 80 %, jotta lumesta ei tule liian märkää. Parhaiten meille sopivat juuri pohjoisen ja idän välillä puhaltelevat tuulet.
Lumetamme noin kolme vuorokautta. Teemme silloin lumetuslunta noin 3000–4000 m3." 
http://www.ski.fi/miten-ihmeessa-rinteissa-riittaa-lunta-kautta-maan-eli-tykkilumen-ihmeet/
 
Vierumäen nettisivuilla taas kerrotaan:
"-    pakkasta vaaditaan vähintään -5 astetta ja ilman suhteellinen kosteusprosentti pitää olla 50–60%.
-    tykkilunta syntyy 1500 kuutiota vuorokaudessa, jos pakkanen pysyy -10 asteessa ja veden lämpötila, ilman suhteellinen kosteus sekä tuulen suunta ovat kohdallaan
-    tykkilunta tarvitaan 1500 kuutiota, jotta saadaan noin puoli kilometriä latua. Aikaa lumetukseen menee puolesta päivästä kokonaiseen vuorokauteen.
-    tykityksen jälkeen lumen on oltava kasassa 1–2 vrk, jotta vesi valuu pois eikä tykkilumi jäädy tai riko levityskalustoa.
-    tämän jälkeen lumen levitykseen menee kahdella traktorilla aikaa 1 vrk".
http://www.vierumaki.fi/vierumaen-palvelut/liikuntapaikat/hiihtoladut/

Kokkolassa "Kaupungin puisto- ja urheilualueiden kunnossapidon työnjohtaja Jorma Ruotanen kertoo tykin työntävän lunta 30-40 kuutiota tunnissa. Lumen tekeminen vaatii viittätoista pakkasastetta, ja ilman kosteuden tulee olla matalalla, Ruotanen selventää."

Santahaan tykki Kokkolassa Kuvakaappaus www.kp24.fi

http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1480/356117/Santahaan-latu-kuntoon-lumitykki-suihkuttaa-lunta-vuorokauden-ymp%C3%A4ri

Santahaan tykkilumi 2014

Pakkasia odoteltiin Kokkolassa alkutalvelle 2014, jotta olisi voitu tykittää lunta varastoon tammikuisia nuorten SM-kisoja varten. Lopulta riittävän kylmiä ja kuivia pakkaspäiviä ei riittävästi ollut. Tykki kerkesi jauhaa pienen kasan lunta, josta ei kuitenkaan ollut kisojen pelastajaksi. Hiihtoliitto on siirtänyt kilpailut 14.-15. helmikuuta 2015.

Keskipohjanmaa-lehdessä (3.1.2015) olleen jutun mukaan kilpailunjohtaja Heikki Haapalan kilpailuja anottiin alunperin helmikuun lopulle. Nuorten PM- ja MM -katsastukset painoivat kuitenkin vaakakupissa ja liitto halusi näyttöjä valintojen perusteeksi.

Rannikolla sääolosuhteet ovat, mitä ovat ja yleensä siellä lämpimämpää ja kosteampaa meren ollessa auki. Tämä tuo kilpailunjärjestäjille haasteita ja on aina riskipeliä, jos tavoitellaan alkukaudelle kilpailuja. Toivottavasti lumitilanne on kunnossa varapäivänä ja nuoret saavat yhden kauden pääkilpailuistaan hiihdettyä.