Maastohiihdon ja suunnistuksen maailmancupin palkintorahojen vertailua / Comparing Prize's in cross-country ski and orienteering Worl Cups

Tänään 9.10.2017  uutisoitiin maastohiidon maailmancupin tulevan kauden 2017-18 suunnitelluista muutoksista. Yhtenä muutoksena oli urheilijoiden toivoma palkintorahojen jakautuminen useammalle hiihtäjälle tasaisemmin.

Tässä bloggauksessa katsaus viime kauden palkintorahoihin maastohiihdossa ja suunnistuksessa. Sen perusteella voidaan sanoa, että maastohiihdossa jaetaan aivan eri luokan palkintorahoja kuin suunnstuksessa. Suunnistuksen maailmancupin voittaja saa tyytyä 2'000 EUR kun taas hiihtäjän tilipussi karttuu 27'230 EUR. Sama linja on myös yksittäisten kilpailujen osalta. Ilmeisesti syynä ovat harrastajien määrät, FIS Ski:n rahakkaat TV-sopimukset sekä paremmat yhteistyösopimukset.

Suomessa molemmat lajit ovat suosittuja TV-lajeja ja keräävät katsojia.


Maastohiihdon maailmancupin palkintorahat kaudella 2016-17

Maailmancupin yksittäisissä kilpailuissa (33) on  viime kaudella 2016-17 jaettu yksittäisien kilpailutapahtumien osalta 10 parhaalle urheilijalle alla olevan taulukon mukaisesti.
Tällä hetkellä palkintorahoja on jaettu painottaen kolmea parasta urheilijaa, jotka ovat saaneet 75% rahoista.

1 CHF = 0,868583 EUR 

Maastohiihdon maailmancupin yksittäiset tapahtumat / Individual events
Palkintoja jaettiin yhteensä 40'000 Sveitsin frangia / tapahtuma sijoille 1-10.
CHF 40'000 per event, divided between positions 1–10:

1. CHF 15'000.—          6. CHF 1'500.—
2. CHF 10'000.—          7. CHF 1'000.—
3. CHF 5'000.—            8. CHF 750.—
4. CHF 3'500.—            9. CHF 500.—
5. CHF 2'500.—           10. CHF 250.—

Maastohiihdon maailmancupin viestit ja joukkuesprintit / Relay and Team Sprint events
Palkintoja jaettiin yhteensä 30'000 Sveitsin frangia / tapahtuma.
Viesteissä palkintorahoja on jaettu kuudelle parhaalle joukkueelle.
CHF 30'000 per event, divided between teams 1 – 6:

1. CHF 12'000.—          4. CHF 3'000.—
2. CHF 8'000.—            5. CHF 2'000.—
3. CHF 4'000.—            6. CHF 1'000.—


Maailmancupin kokonaiscupin voittajien palkintorahat 2016-17
Kokonaiscupin palkintorahoja jaettiin yhteensä 165'000 Svetsin frangia.
Palkintorahoja maksettiin sijoille 1-6. Ensimmäisille kolmelle 78%.
Lisäksi U23-sarjan voittajille maksettiin 9'999 CHF.

Suunnistuksen maailmancupin palkintorahat kaudella 2017

Suunnistuksen tilanne on hieman toisenlainen ja palkintorahaa jaetaan seitsemässä maailmancupin osakilpailuissa sekä kokonaiscupin kolmelle parhaalle.

Tässä esimerkki Sveitsin viimeisen maailmancupin palkintorahoista. Tapahtumassa jaettiin yhteensä 11'750 EUR, joka jakautui kuudelle parhaalle yksilökilpailuissa.

Kuvassa näkyy myös, että suunnistuksen maailmancupin voittaja tienasi 2'000 EUR.

Tour de Ski Prize Money, palkintorahat

The great prize money intrigued many competitors to participate in the Tour in the early years (2006-2007). The new cross country tours prizes were inspired by the ones given at the Middle Europes ski jumping tour.

The first tour ever was won by the finnish Virpi Kuitunen and in mens class german Tobias Angerer.

Suuret palkintorahat olivat tourin alkuaikoina kaudella 2006-2007 uutta ja houkuttelemassa kilpailijoita mukaan. Vuodenvaihteen Keski-Euroopan mäkiviikon palkinnot toimivat esikuvana uudelle maastohiihtotourille, jossa myös palkinnot olivat ennen näkemättömät.

Ensimmäisen tourin voittivat Virpi Kuitunen ja Tobias Angerer.

Palkintorahaa jaetaan kokonaistourin 10:lle ensimmäiselle. Lisäksi palkitaan päivittäin kolme ensimmäistä sekä päivän jälkeen johdossa oleva. Sprinttirankin kolme parasta saa myös palkinnon.
Yhteensä palkintorahoja jaetaan 560 000 Sveitsin frangia (CHF).

Tourilla menestyville hiihtäjille reilu viikon kilpailukierros tuo sievoisen tulon voittaja päässee helposti reilun 100 000 CHF:n tuloille. Kolmanneksi sijoittunut tienaa vielä todennäköisesti noin 40 000 CHF:n tulot.

 E

FIS-Ski

Vaihtokurssit FIS:n mukaan:
Euro Euro 0.9204 EUR
USA Dollar 1.0098 USD
Sweden Krone 8.9264 SEK
Norway Krone 8.3017 NOK
Russia Ruble 63.5348 RUB

Pappor och mammor betalar / Let'$ put it from parent's account

$e on yksi tärkeä palanen urheilijan elämässä motivaation, harjoittelun, olosuhteiden, terveyden jne. ohella. $en avulla urheilija mahdollistaa lajin harjoittelun ammattimaisesti ja kehittymisen huippu-urheilijaksi. Kyseessä on tietenkin tuo maaginen vaihdannan yksikkö raha.

Tämän päivän huippu-urheilu on kehittynyt kovaksi ammattimaiseksi toiminnaksi, jossa pärjääminen vaatii paitsi yksilön psyko-fyysistä panostusta, mutta myös taloudellista satsausta. Aikaisemmin urheilija saattoi pärjätä lajissa tekemällä fyysistä työtä ja harjoittelemalla sen ohessa, jolloin toimeentulo tuli työstä. 

Nyt jo lasten harrastus maksaa huomattavia summia, josta huolestuneena Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä Leena Harkimon johdolla on miettinyt kustannusten  alentamista.

Ehdotuksena heillä on mm. seuraavaa:

"Työryhmä suosittaa, että lajiliittojen kilpailujärjestelmiä kehitetään turnausmuotoisiksi ja että etenkin pienten lasten osalta kilpailutapahtumat järjestettäisiin lähiseudulla. Lisenssikäytäntöjä uudistamalla voitaisiin kannustaa monilajiseen harrastamiseen.
Seurojen tulisi lisätä matalan kynnyksen harrastemuotoista liikuntaa, johon voi osallistua esimerkiksi kaksi kertaa viikossa, jolloin kustannukset eivät muodostu esteeksi harrastaa.

Vapaaehtoistoiminta on edelleen keskeinen voimavara harrastamisen kustannusten alentamisessa. Työryhmän mukaan vapaaehtoistoiminnan houkuttelevuutta tulee lisätä purkamalla tarpeetonta sääntelyä. Tietoisuutta työttömien mahdollisuudesta tehdä vapaaehtoistyötä työttömyysturvaa menettämättä on lisättävä."

Millainen pyörre sitten urheilijan kukkarossa käy?  Kahden maastohiihdossa ja suunnistuksessa kilpailevan lapsen ja nuoren isänä voin todeta, että kyllä harrastuksiin saa menemään määrättömästi rahaa. Junnu-urheijan osalta tilanne oli vielä helpompi, kun kilpailuja ei ollut kuin lähiseudulla ja välineisiin ei tarvinnut kummoisia laittaa. Lajivalinnan myötä sarjat kovenivat ja kilpailumatkat pitenivät. Tuli tarve hankkia kalustoa eri olosuhteisiin, kuten myös luisto- ja pitovoiteita. Harrastuksen muuttuessa kilpa-urheiluksi myös erilaiset tukitoimet vaativat rahaa. 

Ainakin kestävyyslajeissa pärjätäkseen on jossain vaihessa alettava satsaamaan harjoittelun määrään ja sen myötä harjoituksia on monesti kahdet päivässä. Tämä ja viikonlopun kilpailut eivät ole oikein toimiva yhtälö kesätöiden kanssa.

Kynnys yksilölajeissa muiden sponsoreiden hankkimiseen voi olla nuorelle suuri. Miten lähdet myymään itseäsi ja osaamistasi? Onnistutko varmasti tulevissa arvokisoissa ja pysytkö terveenä, jotta voisit menestyä. Toisaalta pitkäjänteisesti uraa luodessa ei välttämättä ole tarkoituskaan pärjätä kaikissa mahdollisissa kilpailuissa. Joukkuelajeissa tilanne on jossain mielessä helpompi, sillä tekeminen jakaantuu useille ja onnistuminen ei ole vain yhden urheilijan kontolla. Toki sitten jakajiakin on enemmän.

Yleisurheilija @MonniPetteri Petteri Monni kirjoitti Keskisuomalaisen Stoorissa omista rahoituskuvioistaan avoimesti todeten vanhan totuuden, että Kela on monen urheilijan pääsponsori. Petterin mukaan "Usealla kovan tason urheilijalla ei ole yhtään yrityskumppanuutta, joissa liikkuisi rahaa. Tuotesponsorointiin sen sijaan lähdetään vähän helpommin. Olen ollut kuitenkin siinä mielessä hyvässä asemassa, että meikäläistä on matkan varrella tukenut muutama yritys. Pienemmätkin purot ovat näissä summissa liikuttaessa todella tärkeitä."

Urheilijan päätukijoina taitaa monessa tapauksessa olla omat vanhemmat ja jossain tapauksissa myös seura voi osallistua kustannuksiin. Petterin mukaan hän on kummiurheilijana yrityksellä ja seura tukee myös häntä. "Seuran ja Aidonin tuet ovat sitä luokkaa, että sain niillä katettua leirini kulut. Ei huono! Urheilua tehdään kuitenkin vuodessa vielä noiden kuuden viikon lisäksi 44 viikkoa, joten mistä rahat Jyväskylässä tehtävään harjoitteluun tulevat? Ei täälläkään ilmaista ole itseään toteuttaa: on piikkareiden ostoa, harjoituspaikkamaksut, valmennusmaksut, hierontaa, fysioterapiaa, mahdollisia lääkärikäyntejä ja kisamatkoja ja urheiluvakuutusta sun muuta. Toki kämpän vuokra ja ruokakin pitää maksaa.

 Kirjoittajalla ei ole mitään uutta ratkaisua asiaan, mutta asiaa tarkastellessa huomaan, kuinka asia on monesti vanhempien taloudellisista mahdollisuuksista kiinni. Kuinka paljon yksilölajien harrastajia menetämme joukkuelajeihin ja ei heilläkään taida asiat aina sen paremmin olla. Tärkeää olisi työryhmien ja päättäjien kuitenkin huomata tuo Monnin toteamus "Urheiluvaikuttajat huomio, opintotuen uudistaminen suuntaan tai toiseen vaikuttaa paljon enemmän urheilijoiden arkeen kuin jotkut selvitykset, mietinnöt tai organisaatiouudistukset."

Asiaa käsitteli Monnin jälkeen myös Jyväskylän Kenttäurheiljoiden valmennuspäällikkö @JarkkoFinni, joka kiteytti"Absoluuttiselle huipulle päässeiden rahoitus on yleensä kunnossa apurahojen, kilpailutulojen, sponsoritukien ym. kautta, mutta olen erittäin huolissani huipulle nousemisen rahoituksesta. Meillä ei ole oikeastaan yhtään merkittävää rahoitus- ja tukijärjestelmää huipulle pyrkiville potentiaalisille (nuorille) urheilijoille."

Hän peräänkuulutti myös rahoituksen yhden luukun mallia ja hämmästeli resurssien hävikkiä matkalla Helsingistä urheilijalle, vaikka urheilun viime vuosien kehittämisen teemana on ollut urheilija keskiössä.

Lisää yksilölajien sponsoroinnista Suomessa voit lueka mm. HS:n verkkoaineistosta.