FIS Maailmancupin kilpailut lajeittain 2014-19

Suomalaisilla on jostain syystä perinteisen tyylin kilpailut olleet mieluisampia ja vahvempia.
Yllättäen vapaan tyylin sprinttikilpailuja on määrällisesti tällä kaudella ollut eniten. Osa kuulunee erilaisiin toureihin osakilpailuna ja niihin myös yleishiihtäjät osallistuvat. Joillakin mailla hiihtäjät ovat erikoistuneet sprintteihin enemmän esim. Ranska.

Tässä alla taulukko viiden kauden eri kilpailumuodoista alkaen 2014-15 ja päättyen 2018-2019.

Tänä kautena on ensimmäistä kertaa ollut sprinttiviesti perinteisellä tyylillä, kun taas perinteisen sprinttikisoja on ollut kaksi vähemmän kuin aiemmin. Vastaavasti vapaan tyylin sprinttejä on taas tällä kaudella ollut selkeästi enemmän aiempiin vuosiin verrattuna.

Distanssimatkoilla perinteisen ja  vapaan kisoja on ollut suurinpiirtein sama määrä 7-8.
Selkeästi on nähtävissä skiathlonin väheneminen, josta (laji) suuri osa urheilijoistakaan ei taida tykätä.

Onneksi perinteisen tyylin kisoja on vielä ollut 11 kertaa, mutta vapaalla on kisattu 18 kertaa. Mikä tulee olemaan jatkossa suunta? Tuleeko vapaa tyyli painottumaan vielä enemmän?

Maastohiihtokilpailun tekninen asiantuntija eli TD / Technical Delegatein Cross-country

kuvakaappaus atrilasports.fi

Suomen Hiihtoliiton mukaan: "Maastohiihdon tekninen asiantuntija eli TD on eräänlainen hiihdon tuomarin ja konsultin risteytys, kisojen ulkopuolinen ”tarkkailija”. TD:n ja hänen apulaisensa tehtävänä on taata jokaiselle kilpailijalle tasapuoliset mahdollisuudet kilvoitella paremmuudestaan sekä vastata siitä, että kilpailut viedään läpi sääntöjen edellyttämällä tavalla. Tästä hyötyvät kilpailijat, järjestäjät sekä yleisö.

TD, apulais-TD sekä kilpailunjohtaja muodostavat kilpailun tuomarineuvoston, joka tekee päätöksiä kilpailua koskien. He kokoontuvat ennen kilpailua, tarvittaessa kilpailun aikana ja kilpailun jälkeen.

TD:n ratkaisujen pääperiaatteena tulee olla:
 Huolehtii kilpailijoille mahdollisimman yhdenvertaiset kilpailuedellytykset. 

kuvakaappaus atrilasports.fi

 Takaa sääntöjen noudattamisen. 
 Vastaa, että kilpailu viedään läpi ainoastaan hyväksyttävissä olosuhteissa. 
 Vastaa sääntöjen noudattamisesta kilpailun aikana. 

Kyetäkseen vastaamaan edellä mainituista velvoitteista TD:ltä edellytetään: 
 varmaa sääntöjen tuntemusta. 
 kykyä suunnitella ja vetää kilpaladut. 
 tietoa ja tuntemusta lähtö- ja maalialueiden rakentamisesta. 
 kokemusta kilpailujen järjestämisestä. 
 teknisten apuvälineiden tuntemusta.

Koulutus
TD:n tehtävään kouluttaudutaan ensin C-tasolle ja siitä B-tasolle ja lopulta A-tasolle. Ensimmäisellä tasolla tavoitteena on perhtyä sääntöihin ja vaatimuksiin niin, että pystyy toimimaan paikallisen tason kilpailuissa. B-tasolla tavoitteena on toimia muissa kuin kansainvälisissä FIS-kilpailuissa ja A-tasolla myös kansainvälisissä FIS-kilpailuissa. Koulutuksista saa tietoa mm. Hiihtoliiton sivuilta tai piirin TD-vastaavalta.

Tehtävät 
TD:n tehtävät löytyvät maastohiihdon kansainvälisistä säännöistä (ICR § 303).

Silloin tällöin television kilpailulähetyksessä jonkin sääntörikkomuksen tai epäselvän tilanteen kohdalla tulee myös pohdintaa hiihdon tuomaritoiminnasta. Tämä kilpailun aikainen toiminta on vain osa TD:n tehtävistä. Paljon on tehty jo ennen kilpailupäivää ja sen jälkeen on myös tehtäviä.

Ennen kilpailua TD on mm. ollut yhteydessä järjestäjään erilaisissa kilpailua koskevissa asioissa (kutsu, lähtöarvonta, aikataulut, organisaatio, lumiolosuhteet, radat, stadionalue, liikkumiset alueella, ensiapusuunnitelma, merkinnät, turvallisuussuunnitelma ym.). Isommissa kilpailuissa on ensiarvoisen tärkeää järjestäjän ja TD:n olla yhdessä jo suunnittelemassa kilpailuun liittyviä ratkaisuja.

Kilpailun aikana TD:n tehtävänä on tarkistaa, että suunnitelmat toimivat ja valvoa: mm. ajanoton toimivuutta, lähtöä, maalia, tulosten julkaisua, turvallisuuden toimimista radalla ja stadionilla, ensiapua, hiihtotapavalvontaa, olla mukana kokouksissa jne.

Kilpailun jälkeen on vuorossa tuomarineuvoston kokous sekä vielä raportti kilpailusta kolmen päivän kuluessa. Raportin tarkoituksena on auttaa kilpailun järjestäjiä parantamaan havaittuja puutteita seuraavassa kilpailussa.

Kuvakaappaus Hiihtoliitto.fi

Lähteet:
Suomen Hiihtoliitto
Teknisen delegaatin toimintaohje
THE INTERNATIONAL SKI COMPETITIONRULES (ICR) BOOK II CROSS-COUNTRY

Massahiihdon voittostrategia / How to succeed in Mass Start?

Kilpailussa pärjääminen vaatii hiihtäjältä monenlaista pohdintaa ennen kilpailua ja myös kilpailun aikana. On otettavat huomioon oma suorituskyky, kaluston ominaisuudet, keli, huollon onnistuminen, rata sekä muut kilpailijat. Miten pärjätä yhteislähtökilpailussa, joita nykyisin on yhä enemmän.

SVT:n asiantuntija Anders Blomberg on tutkinut yhteislähtöhiihtojen tuloksia viimeisen vuosikymmenen ajalta ja toteaa, että viidessä kilpailusta kuudessa tarvitaan strategia, joka pitää koko kilpailun ajan. Tässä linkki SVT:n verkkojulkaisuun. (Teksti ja kuvat lähteestä www.svt.se)
SVT:n sivulla on 15 minuutin video, jossa käydään läpi strategioita.

SVT

On olemassa kolme pääasiallista strategiaa voittaa yhteislähtökilpailu: 

Vauhdinpitäjät / Farthållarna

Vauhdinpitäjät onnistuvat hiihtämällä koko matkan korkealla keskinopeudella ja jossain vaiheessa he pääsevät irtiottoon muista. Tämä on paras strategia hiihtäjille, joilla on kyky ylläpitää nopeutta, mutta kiriominaisuudet ovat heikommat. 

Irtiottajat / Ryckarna

Irtiotolla kilpailun loppupuolella hiihtäjä yrittää nousussa tai yllättävällä irtiotolla helpomassa maastonkohdassa pitää saadun eron maaliin asti. Irtiottoon asti he yrittävät olla kärjen pääjoukossa ja hiihtää taloudellisesti energiaa säästäen.

Loppukirijät / Spurtarna

Loppukirijät eivät itse vedä missään kohtaa kilpailua, vaan hiihtävät taloudellisesti alusta viimeiseen kilometriin ja tekevät usein loppukirin, jolla voittavat.