Hiihtolukioon? Mikä maksaa?

Yhteisvalinta on tältä vuodelta ohi ja hakuaika hiihtolukioihin päättynyt. Pääsykokeet ovat tulossa ja lopullinen valinta selvinnee kesäkuun 12. päivään mennessä.

Kotiväki miettii paitsi nuoren maailmalle lähdön merkitystä, mutta myös siitä aiheutuvia kustannuksia.

Itse nuori lähtee innolla itsenäistymään ja samanhenkisten kavereiden kanssa opiskelemaan, mutta ennen kaikkea urheilemaan. Yhtäkkiä arki on kuin jatkuvaa harjoitusleiriä, josta on piirileireiltä tms. mukavat muistot. Siinä hetkessä ei tule vielä arjen haasteet mieleen.

Urheilun näkökulmasta on usein perusteltua hakeutua urheilulukioon kauemmas kotoa ja saada siitä koituvat hyödyt omalle kehittymiselle. Tässä tekstissä tarkastellaan lähinnä Sotkamon urheilulukion tilannetta.

Selvänä hyötynä esim.Vuokatissa on mm. mahdollisuus harjoitella lumella ympäri vuoden, "kovemmat" maastot, asiantuntevat valmentajat paikalla treeneissä sekä urheilua ymmärtävä ja tukeva koulu. Oikeastaan koko konsepti on ajateltu hiihdon näkökulmasta ja kehittynyt vuosien varrella tukemaan urheilijaa.

Vuokatin Urheiluopiston Uusi Uutelan soluasunto

Nuoren muuttaessa kotoa lukioon on edessä asunnon etsiminen. Sotkamon lukiolla on asuntola, jossa on useita rakennuksia Vuokatin urheiluopiston alueella. Sijainti on erinomainen urheilun kannalta sillä putki, ladut, uimahalli, liikuntahallit ja opisto ovat kävelymatkan päässä ja kaikki kaverit ympärillä. Asuntolan vuokra vaihtelee ja siihen saa Kelan asumistukea, joka monille onkin ainut tuki alle 18-vuotiaana. Tämä johtuu siitä, että vanhempien tulorajat leikkaavat tehokkaasti normaalia opintotukea. Käytännössä vuokraan joutuu aina laittamaan omaa rahaa jonkin verran, sillä tuen määrä on 80% asumismenoista 252 € asti. Asumislisä on siten 26,90–201,60 euroa kuukaudessa. Jos on alle 18-vuotias, vanhempien yhteenlasketut tulot vaikuttavat asumislisän määrään. Asuntolaan kuuluu perushuonekalut, mutta itselle jää hankittavaksi mm.: pesukone, siivousvälineet, verhot, vuodevaatteet, kuivausteline, matot, mahdollisesti jotain kalusteita, astiat, kodin pienkoneita ja pölynimuri.

Urheilulukiolaisille on varattu Sompalasta erilaisia asuntoja. Vanhimmat asunnot ovat rivitalossa, jossa on vaatimattomin varustus. Niissä on soluasunnot, joita tarjotaan lähinnä ykkösvuosiluokan opiskelijoille. Asunnoissa on kaksi huonetta, joissa saattaa olla 4 asukasta. Uudemmissa luhtitaloissa on soluasuntoja ja muutama yksiö. Ne ovat uudempia ja paremmin varusteltuja (astianpesukone ja parveke). Joissain tapauksissa osa lukiolaisista voi päästä urheiluopiston Uusi Uutela -asuntolaan. Ne ovat hieman parempitasoisia kuin Sompalan asunnot vaikka niissä ei ole parveketta. Sompalan kellarikerroksessa on yhteinen voitelutila. Talousrakennuksessa on sauna ja pesuhuone, jonka pesukone on ollut heikkokuntoinen.

Nuori opettelee vastuuta omasta elämästään, mikä on hyvä asia tulevaisuuden kannalta. On huolehdittava asunnon siisteydestä, herättävä ajoissa aamutreeneihin, hankittava ruoka ja muut asumiseen tarvittavat asiat vessapaperista lähtien. Nuoren vastuulle jää myös vaatehuolto ja ruoan valmistaminen aamuisin, iltapäivisin, illalla ja viikonloppuisin, jos ei halua maksaa valmiista ruoasta. 

Lisäys 23.3.2015: Sotkamossa on vuoden verran pyörinyt opiskelijoiden päivällisruokailu ma-to hiihtoputkella. Hinta 4,5€. Opiskelijan tulee sitoutua ruokailemaan koko jakson ajan, hävikin minimoiseksi. Lähes kaikki hiihtäjät käyttävät mahdollisuutta. Eli viikonloppuisin, kun on Vuokatissa pääsee vielä itsekin kokkailua treenaamaan.

Lisäys 4.11.2016: Tässä linkki Vuokatin urheiluakatemian sivuille, jossa mm. asuntola-asiaa 
http://www.vuokattirukaurheiluakatemia.fi/Uutiset/ArtMID/1014/ArticleID/223/Sompalan-Hallituksen-kokous#.WBzfPi2LS70

Sompala rivitalo

Tärkeä osa arkea on myös opiskelu, joka tulee hoitaa harjoittelun lomassa. Opinnoissa on suositeltavaa valita suosiolla 4 vuoden aikataulu lukion suorittamiseen, jolla saa rauhoitettua arkea. Osalla opiskelijoista on omia, seuran, piirin tai maajoukkueen leirejä, jotka vaativat poissaoloa opinnoista. Tällöin on hyvä selvittää etukäteen poissolon syyt ja sopia opiskelun aikatauluista.

Paljonko kuluu rahaa matkustamiseen kodin ja koulun välillä? Se riippuu käyntien tiheydestä ja etäisyyksistä, mutta siihenkin on hyvä varata riittävästi rahaa. Vuokatista on pitkä matka moneen suuntaan ja liikkuminen on yleensä julkisten kulkuvälineiden varassa. Osalle Kajaaniin tulevista yhteyksistä ei ole jatkoyhteyttä suoraan Vuokattiin ja saattaa olla tarpeen käyttää taksia.            

Koulu on järjestänyt tärkeimpiin (SM) ja joihinkin muihin kilpailuihin kuljetuksen koulun puolesta ja ne ovat olleet maksuttomia.

Kotiväen on myös tärkeää käydä aika ajoin tapaamassa nuorta paikanpäällä ja asuntolassa saa silloin myös yöpyä omalla patjallaan. Alueella on myös tarjolla runsaasti eritasoista majoitusta.
On hyvä nähdä, miten arki sujuu ja tehdä "tupatarkastus", jotta voi tarvittaessa ohjata ja auttaa nuorta.

Foto: wsoy.fi

Päätöstä tehdessään nuori ei vielä ymmärrä, mitä se tulee tarkoittamaan, mutta aika nopeasti arki tulee vastaan. Vanhemmilla on tärkeä tehtävä kasvattaa nuoret pärjäämään omillaan ja oppimaan vastuunkantamista. Kaikkien nuorten kohdalla kypsyminen ei tapahdu samalla tavalla ja asiat eivät mene kuten Strömsössä, mutta ainahan sitä tarvittaessa pääsee takaisin kotikonnuille. Vanhempien tulee varautua tukemaan ja tsemppaamaan nuorta arjen haasteissa. Viikonloppuisin ja lomilla nuori pääsee kodin arkeen nauttimaan viiden tähden majoituksesta. Kaiken kaikkiaan opiskelu toisella paikkakunnalla kasvattaa itsenäiseksi ja huolehtimaan asioista sekä aikatauluttamaan arkea.

Taloutta on ajateltava realistisesti ja huolehdittava, että nuorella on riittävästi rahaa arjen pyörittämiseen.
Mikä on riittävästi, riippuu monesta seikasta. Karkeana arvioina kuukausikustannuksista voisi heittää:
- vuokraan 320 (Kelalta asumistukea n. -200)
- ruokaan ja talouden hankintoihin 450
- matkoihin kotiin ?
- lisäksi kirjat, vaatteet, parturi jne.

- liikuntapaikkamaksu 

- hieronta ym.

Ammattimainen urheilu vai urheilullinen ammatti

Taas on se aika vuodesta, jolloin perusopetuksesta ja lukiosta valmistuvat miettivät mitkä minusta tulee isona.  Osalle on selvää pienestä pitäen, mihin aikoo tähdätä, kun taas ehkä suuremmalle joukolle asia ei ole vielä selvillä. Ei se oikeastaan ole mikään ihme, ettei ura ole kirkkaana selvillä murrosiän loppumetreillä tai nuorena aikuisena.

Osalla on taas täysin selvä, että pyrkimys on päästä mahdollisimman pitkälle urheilullisella uralla. Voi olla, että 10-vuotiaana lausutut: minusta tulee isona olympiavoittaja tai maailmanmestari,  ohjaavat oman elämän valintoja ja satsaus on todella vahva urheiluun. Ilman tuota asennetta ei varmasti haastettaisikaan muita.

Tämän päivän lehdessä oli Kaija Yliniemen juttu, jossa B-maajoukkueen Ilkka Jarva totesi, että täytyy antaa aikaa huippu-urheilulle 25 ikävuoteen asti ja katsoa, mitä se tuo tullessaan ja pystyykö haastamaan huiput. Jarvan mielestä ehtii opiskella vielä sen jälkeen itselleen ammatin. Harvat kuitenkin tavoittavat maailman kärjen saatikka rikastuisivat. Aika monet nuoret kuitenkin hakeutuvat oppilaitoksiin ja ottavat opiskelupaikan vastaan. Ei ehkä uskalleta antautua pelkästään urehilijaksi. Toisaalta sen kyllä ymmärtää, kun tietää, miten täysipäiväisen urheilijan tulot ovat tiukassa. Olympiavoittaja Iivo Niskanenkin tuskaili, että yhtenä tukijana on Kela. No, Iivon tilanne luultavasti muuttuu, mutta suuri osa urheiljoista ei saa Olympiakomitean tukea tai mitään muutakaan tukea, vaan joutuu hankkimaan rahoituksen urheilun mahdollistamiseksi itse tukijoukkojensa kanssa.

Opiskelijoilla sentään on mahdollisuus edulliseen opiskeluruokailuun ja -asumiseen. Heillä on myös opintotuki, jolla pystyy jonkin verran maksamaan jouksevia kuluja. Leiritykset ja välinekulut sekä liikkuminen tuovat lisää kustannuksia, joihin pitäisi löytyä rahoitusta.

Uusi Yliopistolaki 2009 määrittää tavoiteajat opintojen suorittamiseen. Maisteritason eli ylemmän korkeakoulututkinnon opintojen tavoiteaika on 5 vuotta ja lisäajan kanssa 7 vuotta. Lisäksi voi tietyissä tapauksissa anoa lisäaikaa maksimissaan 2 vuotta. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Aikaa opintojen suorittamiselle siis löytyy kohtuullisen hyvin ja on kuitenkin mietittävä, ilmoittautuuko läsnä- vai poissaolevaksi.

Taloudellinen puoli on opiskeltaessa myös otettava huomioon, sillä Kelan tukea voi saada vain tietylle ajalle. Opintotukiasetuksen 1994 perusteella ylempään korkeakoulututkintoon suorittamiseen voi saada tukea enintään 64 viikkoa riippuen tutkinnon laajuudesta (55 viikkoa 300 op, 60 viikkoa 330 op ja 64 viikkoa 360 op). Opintojen aikana on saatava opintopisteitä n. 5 tukikuukautta kohden, joten pelkästään treenaamalla ei tukea kovin pitkään pysty nostamaan, vaan täytyy opiskellakin.

Kumpi sitten on parempi, hakeutua opiskelemaan vai antautua täysillä urheilulle? Siihen on vaikea antaa oikeaa vastausta. Luulen, että menestyjät uskaltavat satsata enemmän ja heillä on myös taloudellinen tuki helpompaa. Toisenlainen tilanne on taas kärjen tuntumassa ja takana olevilla, joille voi koulutus olla houkuttelevampi vaihtoehto. Useasti siinä vaiheessa on myös tehtävä ratkaisu urheilu-uraan satsauksesta. Toivottavasti molemmat jaksavat tavoitella omaa unelmaansa kohti. 

Foto: www.rex.fi

 hallituksen tiukan tavoitteen lyhentää opintoaikoja