Aikainen joulupukki Iivo Niskasella ja Sami Jauhojärvellä

Rukan maailmancupin ensimmäinen osakilpailu meni sunnuntaina miesten osalta uskomattoman upeasti. 22-vuotias Iivo Niskanen teki sen, mitä moni odotti, eli voitti 15 km perinteisen väliaikalähdön kilpailun. Toiseksi tuli Norjan Martin Sundby, viimevuotinen maailmancupin voittaja, jota pidettiin ennakkoon vahvimpana voittajasuosikkina. Tämä näkyi myös Veikkauksen voittajavedon listoilla matalana kertoimena. Iivoa pelanneet saivat mukavan 14,25 kertoimen, jolla sai omansa reilusti pois. Suomalaisittain iloista oli, että Musti eli Sami Jauhojärvi rikkoi myös norjalaisrintamaa tullen kolmanneksi. Siitä onkin pitkä aika, kun suomalaisia on ihan parittain podiumilla.

Kuvakaappaus Yle.fi

Väliajoista näki, että Iivolla oli meno päällä ja 6,6 km väliajoissa Sundby oli reilut 6 sekuntia perässä. Jännittävää oli odottaa 13,1 km:n väliaikaa ja nähdä oliko Sundby pystynyt kirimään lopussa eroa Iivoon kiinni. Ero oli kuitenkin kasvanut jo 14 sekuntiin ja peli alkoi olla selvä. Enää jännitettäväksi jäi, tiputtaisiko hän Juhojärven kakkossijalta.

Kuvakaappaus Yle.fi

Kotiyleisö sai nauttia kerrankin omien pärjäämisestä ja Iivon odotellessaan kylmissään maalialueella voiton varmistumista ja Sundbyn tuloa hän innnosti yleisöä mukaan suomalaiseen juhlaan.

Tämä oli lienee harvemmin meillä nähty iloittelu ja toivottavasti jatkoa seuraa. Sekä Niskanen että Jauhojärvi kehuivat vuolaasti huollon onnistumista päivän voitelussa. Sukset olivat olleet varsinkin alamäessä liukkaat ja tuoneet useita metrejä etua.

Kuvakaappaus Yle.fi

Nuoren suomalaisen menestystä Sundby piti Suomen ja yleisesti maastohiihdon kannalta positiivisena asiana, joka leventää menestyvien maiden rintamaa ja tuo lisäjännitystä ja kiinnostavuutta koko lajia kohtaan.

 

Suomalaisista Matti Heikkinen hiihti hienosti myös kymmenen parhaan joukkoon täydentäen näin joukkueen menestystä. 

Tässä viikonlopun kaikkien suomalaisten sijoitukset (FIS-pisteitä saaneet oranssilla).
Nimeä klikkaamalla pääset tutkimaan hiihtäjän tietoja.

M 15 km perinteinen / C 4 hiihtäjää MC-pisteille

 sij. bib lisenssi   nimi                                synt.aika   aika     FIS-pistet

1	46	3180535	NISKANEN Iivo	1992	FIN	35:09.4	0.00
3	54	1344711	JAUHOJAERVI Sami	1981	FIN	35:21.9	4.74
10	64	3180053	HEIKKINEN Matti	1983	FIN	35:41.8	12.29
21	33	3180054	NOUSIAINEN Ville	1983	FIN	36:06.1	21.50
31	61	3180436	MIKKONEN Juho	1990	FIN	36:22.7	27.80
35	3	3180557	HYVARINEN Perttu	1991	FIN	36:35.5	32.65
39	40	3180301	LEHTONEN Lari	1987	FIN	36:44.2	35.95
41	71	3180250	PENTSINEN Anssi	1986	FIN	36:53.2	39.37
46	57	3180404	KETELAE Toni	1988	FIN	36:57.1	40.85
48	4	3180508	HAKOLA Ristomatti	1991	FIN	37:01.3	42.44
55	85	3180114	STRANDVALL Matias	1985	FIN	37:15.2	47.71
56	1	3180408	LUUSUA Ari	1988	FIN	37:16.3	48.13
76	55	3180183	LAMPINEN Antti	1983	FIN	38:46.6	82.37
77	81	3180204	KOUTANIEMI Mikko	1986	FIN	38:50.3	83.78

 

 L 10 km perinteinen / C 6 hiihtäjää MC-pisteille

7	63	3185256	PARMAKOSKI Krista	1990	FIN	27:03.3	39.35
10	73	3185168	NISKANEN Kerttu	1988	FIN	27:11.6	43.64
13	8	3185114	MONONEN Laura	1984	FIN	27:24.3	50.21
22	57	3185137	KYLLOENEN Anne	1987	FIN	27:55.0	66.08
24	70	3185004	SARASOJA-LILJA Riikka	1982	FIN	27:56.6	66.91
28	65	1255665	SAARINEN Aino-Kaisa	1979	FIN	28:06.6	72.08
35	44	3185003	MALVALEHTO Mona-Lisa	1983	FIN	28:25.6	81.90
47	54	3185447	LYLYNPERA Katri	1994	FIN	28:50.6	94.83
52	48	3185089	HAKALA Maija	1984	FIN	28:53.6	96.38
59	66	3185343	SAAPUNKI Susanna	1992	FIN	29:05.4	102.48
65	34	3185109	HEISKANEN Heli	1981	FIN	29:34.7	117.63
66	50	3185265	PITKAENEN Marjaana	1991	FIN	29:40.8	120.79
70	22	3185579	MATINTALO Johanna	1996	FIN	30:07.8	134.75
72	26	3185270	SJOELUND Emma	1991	FIN	30:11.0	136.40
73	24	3185442	NURMI Leena	1994	FIN	30:13.3	137.59

M sprint perinteinen /C 7 hiihtäjää MC-pisteille

13	5	3180114	STRANDVALL Matias	1985	FIN
17	7	3180250	PENTSINEN Anssi	1986	FIN
20	29	3180436	MIKKONEN Juho	1990	FIN
23	13	3180404	KETELAE Toni	1988	FIN
24	15	1344711	JAUHOJAERVI Sami	1981	FIN
27	22	3180221	JYLHAE Martti	1987	FIN
29	28	3180508	HAKOLA Ristomatti	1991	FIN
31	31	3180175	HAEKAEMIES Antti	1986	FIN
43	43	3180487	SAARELA Ville-Petteri	1989	FIN
47	47	3180408	LUUSUA Ari	1988	FIN
52	52	3180865	VUORINEN Lauri	1995	FIN
60	60	3180146	LASSILA Kalle	1985	FIN
61	61	3180861	MAKI Joni	1995	FIN
62	62	3180054	NOUSIAINEN Ville	1983	FIN
71	71	3180420	SJOLUND Oskar	1990	FIN
72	72	3180791	MAKI-HEIKKILA Rikhard	1993	FIN

L sprint perinteinen /C  4 hiihtäjää MC-pisteille

11	7	3185003	MALVALEHTO Mona-Lisa	1983	FIN
17	23	3185256	PARMAKOSKI Krista	1990	FIN
25	21	3185442	NURMI Leena	1994	FIN
26	10	3185137	KYLLOENEN Anne	1987	FIN
34	34	3185004	SARASOJA-LILJA Riikka	1982	FIN
42	42	1255665	SAARINEN Aino-Kaisa	1979	FIN
43	43	3185114	MONONEN Laura	1984	FIN
47	47	3185311	GRUNDVALL Maria	1991	FIN
51	51	3185447	LYLYNPERA Katri	1994	FIN
54	54	3185343	SAAPUNKI Susanna	1992	FIN
56	56	3185501	NIIRANEN Krista	1993	FIN
60	60	3185270	SJOELUND Emma	1991	FIN
69	69	3185476	VARJUS Hanna	1994	FIN
70	70	3185406	RANTALA Tiia	1992	FIN

FIS Ruka Nordic 2014, World Cup Opening

Maailmancup pyörähtää juuri käyntiin ja aivan kuten monesti aiemmin Suomessa Rukalla.
Maailman terävin hiihtokärki siirtyy suomalaiseen kaamokseen avaamaan kautensa, joka tietenkin suomalaisesta näkökulmasta on the Big Thing!

Suomalaisilla on mukana maajoukkueen lisäksi kansallisen ryhmän hiihtäjiä, sillä kotimaassa järjestettäviin maailmancupin kilpailuihin voi järjestävä maa laittaa kymmenen kansallisen ryhmän hihtäjää. Nyt onkin odotukset korkealla, että heistä joku pääsisi pistesijoille, jotta saisimme suomalaisille lisää maapaikkoja seuraavaan vuoden cupiin.

Tässä hieman klippejä viime vuotisesta (2013) Rukan kilpailusta USA:n joukkueen kuvaamana.
Youtube-pätkissä voit vertailla sprintin karsintojen vuorohiihtotekniikkaa stadionille nousevassa mäessä.

Joukkueet tarkkailevat omien ja toistensa menemistä ja muutaman sekunnin pätkistä voi tulkita yhtä sun toista, kuten esim. hiihtäjän suksien pitovoitelun onnistumista ja hiihtotekniikan käyttöä.
Miten hiihtäjät käyttävät esim. kevennystä ko. kohdassa tai onko meno rentoa vai tikkuista, joka voi kertoa paitsi voitelusta, mutta myös hiihtäjän päivän kunnosta. Videon alla tuloslista samasta kilpailusta. Tässä voit tutkia näkyykö kärkipään menossa jotain parempaa videolla?

Miesten karsinnat


Miesten karsinnan tulokset / Results Qualifying Men

http://data.fis-ski.com/dynamic/results.html?sector=CC&raceid=22343

Naisten karsinnat


Naisten tulokset /Results Qualifying Women

http://data.fis-ski.com/dynamic/results.html?sector=CC&raceid=22341

Hiihdon maailmancupin ohjelma 2014-15

Tulevan kauden kilpailuohjelma on selvillä ja kausi alkaa perinteisesti Rukalla. Tällä kertaa ohjelmassa on vain kaksipäiväinen kilpailu, jossa molemmat kilpailut käydään perinteisellä tyylillä. Rukalla lauantain kisa on sprintti ja sunnuntaina hiihdetään normaalimatkat.

Kauden ensimmäinen tour on Norjassa Lillehammarissa heti viikon päästä. Kilpailuputki jatkuu tiukasti heti Davosissa ja La Clusazissa. Tour de Ski on siirtynyt muutaman päivän vuoden vaihteen yli ja on vuorossa tammikuun alussa.

Tammikuun lopulle on suunniteltu Otepään ja Rybinskin kilpailuja, jonka jälkeen turnee siirtyy Ruotsiin ensin Östersundiin ja sitten MM-kilpailuhin Faluniin.
Maaliskuulla on Lahden ja Norjassa Drammenin ja Oslon kilpailut.

Kalenterissa on kaksi perinteisen normaalimatkojen väliaikalähtöä ja kolme vapaalla (poislukien MM-kilpailut).

Hiihdon taktiikkaa, peesaus / drafting

Äkkiseltään ei tule ajatelleeksi, kuinka paljon peesauksesta eli toisen lähellä perässä hiihtäessä voi olla apua. Pyöräilijöille ja miksei hiihtäjillekin peesaus on tuttu asia ja sen tuoman edun huomaa helposti varsinkin alamäessä.



Nykyiset hiihtokilpailut pidetään monesti lyhyellä 2,5 tai 3,3 km radalla, jossa kierretään rataa useamman kerran. Tämän johdosta radalla kiertää useampi hiihtäjä peräkkäin ja osa hiihtäjistä voi olla yhden tai useamman kierroksen edellä tai jäljessä. Jos hiihtäjä tuntee kilpakumppaninsa hyvin, niin on mahdollista hyödyntää tuoreempaa tai kovempaa hiihtäjää omassa hiihdossa peesaamalla. Toisaalta myös maailmancupin kilpailuissa on enemmän yhteislähtöjä, joissa saattaa muodostua letkoja tai pienempiä ryhmiä.

Kuinka paljon sitten saa hyötyä peesauksesta?
Hiihdossa yksi komponentti energiankulutuksesta on ilmanvastus, jonka hiihtäjä kohtaa. Tutkimusten mukaan n. 10-40% hiihtäjän tuottamasta energiasta kuluu ilmanvastuksen voittamiseen. Ilmanvastuksen suuruuden voi laskea Newtonin kolmannen lain mukaan. Ilmanvastukseen vaikuttavat mm. hiihtäjän koko ja -muoto, vaatteen materiaali ja turbulenssi. Ilmanvastus pystyasennossa on noin kaksinkertainen verrattuna etukumarassa olevaan alamäen laskuasentoon verrattuna. Turbulenssia tulee, kun paine-erot hiihtäjän etu- ja takapuolella pyrkivät tasoittumaan. Etupuolelle painetta tulee enemmän ja sen pyrkiessä tasoittumaan syntyy takapuolelle pyörteitä. Tässä kohtaa tulevat peesauksen edut esille, sillä silloin takana tulevan ilmanvastus vähenee tutkimusten mukaan jopa 25%. Edellä hiihtävä hyötyy myös jonkin verran peesauksesta, sillä se vähentää turbulenssia. (Antti Murtomaa Hiihdon fysiikkaa, Oulun yliopisto 2012)

Eräässä kanadalaisessa tutkimuksessa verrattiin perinteisen tyylin hiihtäjien sydämen sykettä tilanteessa, jossa takana tulija hiihti n. 3 metrin etäisyydellä edellä hiihtävää. Tutkimuksessa todettiin takana tulevan sykkeen olevan merkittävästi pienempi (165 vs. 172).

Peesauksen edut korostuvat alamäessä sillä ilmanvastus riippuu myös nopeudesta ja sen kasvaessa ilmanvastus riippuu siitä neliöllisesti. Tämän johdosta joskus näkee televisiossa takanatulevan hiihtäjän työntävän edellä hiihtäjää sauvan sommasta, jolloin myös hän saa osan avusta. Osa hiihtäjistä tekee yhteistyötä vetämällä osan matkaa ryhmää ja siirtymällä sen jälkeen peesaamaan uuden kaverin tullessa vetämään.

Peesauksella voi myös saavuttaa psykologisen "edun" päästessä kovemman hiihtäjän perään, jolloin tunne omasta pärjäämisestä kovempaa hiihtäjää vastaan vahvistuu, mikäli ilmanvastuksen pienenemisen tuoma etu auttaa pysymään peesissä. Toisaalta saattaa olla helpompi pysyä hyvässä vauhdissa, kun esim. tuoreempi hiihtäjä vetää edessä.

Kuvakaappaus: www.hiihtoliitto.fi

Pidemmillä matkoilla yleensä joku kärkihiihtäjistä yrittää ortiottoa kuten myös pyöräilyssä, mutta fysiikan lakien mukaan takana tulevilla on on hyötyä ryhmässä hiihtämisestä ja monta kertaa yksin hiihtäjä saadaan kiinni. Joskus irtiottoa yrittänyt onkin sitten hiihtänyt itsensä hapoille ja onkin väsyneempi porukan tavoittaessa hänet. Kannattaa siis miettiä oikeaa kohtaa irtiotolle jo hyvissä ajoin ja pyrkiä laskemaan omat kunto kestämään rutistus loppuun asti. On nähty useita pidemmän matkan yhteislähtökisoja, jossa on hiihdetty suurin osa matkasta porukassa ja ratkaisu on tehty jopa maalisuoralla. Johtuuko tämä irtioton riskistä vai luottamuksesta omiin kiriominaisuuksiin loppumetreillä? Siinäpä hiihtjällä on miettimistä.

Suksien valinta

Miten valita toimivat sukset eri kelille? Tässä jotain tietoa asiasta kiinnostuneille. Aluksi Valmentajapankin video yleissuksien valinnasta (kuvattu Vuokatin Intersportissa).

Uudet sukset
Periaatteessa kilpahiihdossa uudet sukset tilataan jo keväällä tai alkukesällä ja ilmoitetaan toive suksen kelialueesta ja hiihtäjän painosta. Kauppias tekee ennakkotilauksen asiakkailleen ja osalla heistä tai edustajillaan on mahdollisuus olla mukana valitsemassa suksia joko tehtaalla tai maahantuojan varastossa. Yleensä ennakkotilauksiin tarrjotaan jotain muuta etua mukaan palveluiden (esim. hionta ja ensihuolto) tai tavaroiden muodossa. Lajissa jo menestyneille hiihtäjille saattaa maahantuojan tai urheilulukion edustaja valita ns. päältä parhaat parit, jonka jälkeen tulee kuluttajamyyntiin tarkoitettujen suksien valinta.

Suksien hankinnan periaatteista
Omia suksipareja kannattaa kartuttaa tarpeen mukaan ja silloin tulee miettiä erilaisia käyttöolosuhteita lähinnä kelin mukaan. Tavallinen kuntohiihtäjä pärjää 1-2 parilla per tyyli, mutta vakavammin kilpailtaessa on hyvä hakea erilaisiin keliolosuhteisiin tarkoitettuja pareja. Kilpailtaessa on hyvä olla muutama vaihtoehto, joista valita juuri päivän olosuhteisiin sopivat sukset. Voiteluja ja käsikuviointeja testattessa on tietenkin hyvä, että suksia olisi useampi pari. Toimivimpaan pariin laitetaan kilpailuviimeistely ja huonommin toimivalla tehdään lämmittelyt. Periaatteessa kilpailutestaus voidaan tehdä perusparafiinilla ja paremmin toimivaan sukseen laitetaan fluoriparafiini ja -pulverit ym.

Suksen profiili
Perinteisen ja vapaan tyylin sukset näyttävät samanlaisilta, mutta perinteisen suksessa on keskellä pitoalue kannasta n. 30-50 cm eteenpäin. Suksen kantaosa ja kärki myötäilevät latua ja perinteisen suksen keskiosan voidepesä toimii kontaktina lumeen, jolla saadaan pito aikaiseksi potkussa.Voidepesän molemmin puolin on liukupainelueet, joiden muoto ja jäykkyys vaihtelevat eri kelien suksissa.

Suksi toimii rakenteensa johdosta jousen tavoin, joka tuo lisävoimaa potkuihin. Hyvin hiihdettävän suksen kimmoisuus on suurempi kuin heikommalla suksella. Pehmeällä alustalla pehmeästä, kimmoisasta ja kevyesti liikkuvasta suksesta on hyötyä, kun taas kova alusta vaatii sukseen vaimentavan rakenteen.
Suksen merkinnöistä yleensä löytyy ns. loppujäykkyys eli se puristukseen tarvittava voimamäärä, joka tarvitaan suksen keskiosan korkeimman kohdan koskettamaan lunta. Loppujäykkyyttä mitataan puristamalla suksia vastakkain jousivaalla n. 2 cm siteistä kantaanpäin.

Luisto lumella
Kosteuden mukaan lumi jaotellaan yleensä viiteen ryhmään: kuiva, kostea, märkä, hyvin märkä ja loska.
Voitelun kannalta ladun pinta taas jaetaan seuraavasti: uusi pakkaslumi, hienorakenteinen lumi, vanha muuttunut lumi, märkä lumi ja jäätynyt märkä lumi.

Yleisesti ottaen voisi sanoa, että mitä pienempi on kitkakerroin suksen ja lumen välillä, sitä paremmin suksi luistaa. Hiihdettäessä suksen pohjan ja lumen väliin syntyy kitkaa, jonka tuottama lämpöenergia sulattaa liukupintojen väliin vesikalvon. Kitkan suuruus riippuu mm. lumen lämpötilasta ja kosteudesta, hiihtäjän painosta ja suksen lumeen kohdistuvasta pinta-alasta. Suksen profiililla pyritään saamaan tuo vesikalvo toimimaan kulloiseenkin kelialueeseen nähden mahdollisimman hyvin . 

Kovalla pakkasella kitkalämpö on riittämätön sulattamaan lumikiteitä, eikä vesikalvoa muodostu lainkaan. Silloin kaksi kiinteää pintaa hankaa toisiaan vasten, joten kitka on suuri ja luisto heikko. Suojasäällä suksen pohjan ja lumen välinen vesikalvo taas pysyy yhtenäisenä, jonka johdosta hiihtäjä tuntee ladun ikään kuin imevän suksia ja meno on raskasta. Pikkupakkasella vesikalvo on katkonainen, mikä toimii tehokkaana voiteluaineena ja parantaa luistoa.

Ihanteellisen kelivoitelun tavoitteena on synnyttää suksen ja lumen väliin katkonainen vesikalvo luistoa parantamaan.

Kovalla pakkasella kitkaa voidaan pienentää parafiinivoiteella. Parafiinit muodostavat sileän ja kovan pinnan, sillä ilman voidetta särmikkäät lumikiteet pääsisivät takertumaan suksenpohjan mikroskooppisiin epätasaisuuksiin. Suojasäällä taas yritetään estää yhtenäisen vesikerroksen syntyä esimerkiksi fluorivoiteilla, jotka hylkivät vettä, joten ylimääräinen neste poistuu suksen alta.

Myös suksen pohjan väri vaikuttaa, kylmällä kannattaa olla musta pohja ja lämpimällä valkoinen.

Merkittävässä roolissa luiston parantamisessa ovat myös suksen hionta- sekä käsikuvioinnit.

Perinteisen sukset

Perinteisen suksessa liu'un aikana vain liukupainelueet koskettavat lunta ja paine kohdistuu näille alueille. Potkaistaessa paine jakaantuu laajemmalle alueelle.

Vesikelin suksen ominaisuuksia
- Voidepesä on korkeakaarinen ja pitkähkö.
- Loppujäykkyys on loppua kohden tiukkeneva (60-70% painosta).
- Painealueet ovat mahdollisimman lyhyet ja pehmeät kannan ja kärkien auetessa selvästi.

Nollakelin suksi
- Voidepesä on korkeakaarinen ja pituudeltaan lyhyempi kuin pakkaskelin suksissa.
- Loppujäykkyys on tiukempi (60-65% painosta).
- Painealueet ovat lyhyemmät ja kannan sekä keulan auetessa jonkin verran.
Pakkaskelin suksi
- Voidepesä on matalakaarinen ja mahdollisimman pitkä.
- Loppujäykkyys on pehmeä (55-60% painosta).
- Painealueet ovat pitkähköt, kevyet. Kanta ja keula eivät aukea yhtä paljon kuin kostean kelin suksessa.


Murtomaa A. 2012

Vapaan hiihtotavan sukset
Vesikelin ominaisuuksia
- Matalahko suksi, jossa kevyt alkujännitys kärjen ja kannan ollessa löysät tai auki.
- Lyhyet ja kevyet painealueet.
- Pehmeä loppujäykkyys.

Nollakelin ominaisuuksia
- Matala suksi, jossa kevyt alkujännitys. Kärki ja kanta kiinni, mutta paineen kasvaessa aukeavat.

- Painelaueet lyhyet ja melko kovat. Pehmeälle alustalle pidemmät painealueet ja pehmeämmät painepiikit.
- Loppujäykyydeltään jäykin suksi matalalla lähdöllä Pehmeällä alustalla löysempi.

Pakkaskelin ominaisuuksia
- Kevyt joustava alkujännitys. Kärki ja kanta löysät, mutta kiinni.
- Painealueet kevyet, hitaasti kasvavat ja pitkähköt
- Loppujäykkyys pieni pehmeän alustan suksilla.


Lähteenä mm.:
- Antti Murtomaa Hiihdon fysiikkaa, Oulun yliopisto 2012
- Esa Puukilainen Tiede-lehti 2/2007

Raising my money, amerikkalaisen hiihdon rahoituskuvioita

Joskus tulee mietittyä, että miten ihmeessä hiihtäjät Atlantin takaa pystyvät kiertämään maailmancupin kilpailuohjelman läpi? Väistämättä matkat ovat pidemmät ja pääsosa maailmancupin- ja arvokilpailuista on yleensä Euroopan mantereella johtuen olosuhteista ja harrastajamääristä. Eipä silti, kyllä matkustaminen eurooppalaisille kilpailijoille maksaa myös maltaita, mutta harrastajamäärät ja lajin tunnettavuus lienevät toista luokkaa. Nykyään ei riitä, että pelkästään urheilijat liikkuvat, vaan myös massiivinen huoltokalusto on yleensä mukana. USA:n ja Kanadan tiimeillä lienee on vuokrattu eurooppalainen kuljetuskalusto.

Seurailen joskus amerikkalaisten hiihtäjien blokkauksia ja niissä selviää, että urheilijoilla on mm. tukisivustostoja, jossa myös yksityinen lahjoittaja voi tukea urheilijaa haluamallaan summalla ja laittaa tukiviestin mukaan. Rocky Mountain Nordic Angel järjestää tukiryhmille järjestetään myös vuosittain Nordic Sendoff Partyja, jossa huutokaupataan erilaisia tavaroita ja tarjotaan yleisölle ilmaista pizzaa ja olutta. Luonnollisesti samalla tarkoitus on kerätä urheilijoille rahoitusta kalliille MC-kierrokselle.

kuva: http://shop.usskiteam.com/

USA:n hiihtoliitto ei ilmoituksensa mukaan saa valtiontukea veikkausvaroista kuten pohjoismaiset liitot. Siksi heidän kotisivullaan on merkittävässä roolissa yksittäisten tukijoiden erilaiset avustusmahdollisuudet. Sivustolta on myös mahdollisuus shoppailla joukkueen asusteita tai puhelinliittymän.

Huomionarvoista on, että sosiaalinen media on tärkeä linkki tukijoiden suuntaan, jotta he voivat seurata urheilijansa elämää, johon ovat satsanneet. Niinpä joukkuetta ja urheilijoita voi seurata erilaisten medioiden kautta. Alla parin urheilijan linkit.

Noah Hoffman kirjoittaa ahkerasti ja mielenkiintoisia blokkauksia urheilijan elämästään ja sivulla on myös runsaasti kuvia.

Jessie Diggins on tehnyt pilke silmäkulmassa uutta kautta odottaessa maailmancupin kuvasarjan, josta selviää olosuhteet kilpailijan näkökulmasta. Jessie, kuten monet muut urheilijat twiittaavat kuulumisistaan faneille ja muille kiinnostuneille.

Ehkäpä myös suomalaiset voisivat ottaa Atlantin takaa jotain vinkkejä rahoitusmalleista täydentääkseen nykyistä budjettiaan tiukkoina talousaikoina.

Lisäys 27.11.2014

Noah Hoffman kertoo Aspen Public Radion haastattelussa mm. keräävänsä vuosittain 50 000 $ vuodessa pystyäkseen harjoittelemaan ja kilpailemaan. Juttu on kuultavissa seuraavasta linkistä
http://aspenpublicradio.org/post/being-pro-snowsports-athlete-takes-practiceand-sometimes-job

Lisäys 7.12.2018
Noah Hoffman avaa budjettiian bloggauksessaan 12.4.2018 https://noahhoffman.com/funding-my-career/ Siinä ilmenee, että hänellä on eri tason tukijoita:

• Title level support: $7,000-$20,000/year, jossa 6 kpl mm. Thoughtforms Builders ja Madshus
• Grant level support: $1,000-$7,000/year 6 kpl mm. RMNA, MMF, Caldwell Sport, etc.
• Sponsor level support: $200-$1,000/year 2 kpl Julbo Eyewear ja TOKO gloves
• Personal level support: $5-$200/year useita

Noahin mukaan:"The biggest advantage of being an American athlete, when it comes to raising money, is that we have a culture of giving." Vapaasti käännettynä: suurin etu amerikkalaisella urheilijalla rahoitusta kerättäessä on, että meillä on antamisen kulttuuri.