Hiihdossa kilpailut huipentuvat erien kautta finaaliin, jossa hiihtäjät kamppailevat yhteislähdössä muita vastaan. Suunnistuksessa kilpaillaan taas väliaikalähdöillä ja ilman eriä.
Molemmissa matkat ovat normaalia lyhyempiä, joka mahdollistaa suuremman keskinopeuden. Hiihdossa matka on miehillä 1,0 - 1,8 km ja naisilla 0,8 - 1,6 km. Suunnistuksessa matkat vaihtelevat 2,5 - 4,1 km välillä. Kilpailuun käytettävä aika hiihdossa on 3 minuutin paikkeilla, kun taas suunnistuksessa voittoaika vaihtelee 12 - 16 min välillä.
Alla video maajoukkueen Portugalin leirin sprinttiharjoituksesta.
Tämä kirjoitus on tehty leiriolosuhteissa ipadilla ja ulkoasun muokkaaminen oli rajallista.
Molemmissa matkat ovat normaalia lyhyempiä, joka mahdollistaa suuremman keskinopeuden. Hiihdossa matka on miehillä 1,0 - 1,8 km ja naisilla 0,8 - 1,6 km. Suunnistuksessa matkat vaihtelevat 2,5 - 4,1 km välillä. Kilpailuun käytettävä aika hiihdossa on 3 minuutin paikkeilla, kun taas suunnistuksessa voittoaika vaihtelee 12 - 16 min välillä.
Sprinttihiihto
Monesti saatetaan ajatella, että sprinttihiihdossa riittää hyvät nopeusominaisuudet, koska suoritus kestää vain kolmisen minuuttia. Käytännössä siitä tulee helposti kestävyyslaji, kun jatketaan erissä finaallin asti. Kuitenkin tiedossa on, että lajiin voi erikoistua ja nopeista lihassoluista osa pystyy oppia käyttämään happea ja toimimaan siten paremmin kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Sprintissä korostuu erävaiheessa myös taktinen osaaminen. Toisaalta myös hiihtotekniikka on kehittynyt lajin tarpeiden mukaisesti.
Maastohiihdon maailmancupissa vuonna 2016 on 13 sprinttikilpailua, mutta ongelmana on kilpailujen vähyys kotimaassa.
Hiihtokalenterissa ei tahdo löytyä kilpailuja, jossa pääsisi kilpailemaan lajissa ja saamaan kokemusta jo nuorella iällä. Osalla nuorista olisi haluja erikoistua sprinttihiihtoon, mutta se tulee hankalaksi, jos ainoa paikka kilpailla on SM-kilpailut. Lajin kilpailuissa oppisi tärkeää kipailutaktiikkaa, jotta menestystä sitten myöhemmin tulisi. Kuten hiihtäjä Anita Kirvesniemi @Anita_Koo Twitterissä kommentoi #rintterit livelähetyksessä: "Sprintissä pärjää tyypit, ketkä on kisannu kovia sprinttikisoja ja treenannu sprinttiominaisuuksia".
Ilolla kuitenkin voi todeta, että kaikesta huolimatta tänä vuonna Suomella on 13 mieshiihtäjää saanut mc-pisteitä sprintissä ja mukana on nuoria hiihtäjiä (Karri Hakala, Joni Mäki ja Lauri Vuorinen). Naisten puolella pisteitä on kuudella ja alle 23 -sarjalaisista Katri Lylynperällä). Sprintti onkin hiihdon lajeista helpoin nuorelle, jossa on mahdollisuus pärjätä myös aikuisten sarjoissa.
Hiihtokalenterissa ei tahdo löytyä kilpailuja, jossa pääsisi kilpailemaan lajissa ja saamaan kokemusta jo nuorella iällä. Osalla nuorista olisi haluja erikoistua sprinttihiihtoon, mutta se tulee hankalaksi, jos ainoa paikka kilpailla on SM-kilpailut. Lajin kilpailuissa oppisi tärkeää kipailutaktiikkaa, jotta menestystä sitten myöhemmin tulisi. Kuten hiihtäjä Anita Kirvesniemi @Anita_Koo Twitterissä kommentoi #rintterit livelähetyksessä: "Sprintissä pärjää tyypit, ketkä on kisannu kovia sprinttikisoja ja treenannu sprinttiominaisuuksia".
Ilolla kuitenkin voi todeta, että kaikesta huolimatta tänä vuonna Suomella on 13 mieshiihtäjää saanut mc-pisteitä sprintissä ja mukana on nuoria hiihtäjiä (Karri Hakala, Joni Mäki ja Lauri Vuorinen). Naisten puolella pisteitä on kuudella ja alle 23 -sarjalaisista Katri Lylynperällä). Sprintti onkin hiihdon lajeista helpoin nuorelle, jossa on mahdollisuus pärjätä myös aikuisten sarjoissa.
Rintterit puhuu asiaa.Sprintissä pärjää tyypit ketkä on kisannu tarpeeks kovia sprinttikisoja ja reenannu sprinttiominaisuuksia. #rintterit
Sprinttisuunnistus
Suunnistuksessa sprintti on hieman erilainen suoritus, kuten aiemmin todettiin. Suomen keliolosuhteista johtuen siitä on myös tullut talvisin tärkeä lajinomainen harjoitusmuoto myös normaalimatkan suunnistajalle. Aivan eteläisintä Suomea lukuunottamatta on maastosuunnistus haastavaa talvella, johtuen lumesta ja päivän pituudesta. Jotta kilpasuunnistaja saisi tarvittavaa ylläpitävää ja kehittävää hajoittelua maaston ja kartan lukemisesta, tulisi hänen tehdä sitä myös talvisin. Onkin ilahduttavaa huomata, kuinka talvisia sprintticuppeja on tullut laajemmalle alueelle Suomea ks. linkit alla. Suunnistuksen tulevaa kilpailukalenteria katsoessa huomaa, että kesällä sprinttikilpailuja on jo laajasti ja mahdollisuus kilpailla lajinomaisesti on merkittävästi laajempaa kuin hiihdossa.
Tässä linkki Tuomo Mäkelän blogiin, jossa hän pohtii sprinttisuunnistussuorituksen kehittämistä http://www.tuomomakela.com/juttu/234/sprinttisuunnistus-a-la-maksa-2016/
Talvisia sprintticuppeja:
#sprinttisuunnistus #SprinttiCup
http://helsinginsuunnistajat.fi/2015/uudenmaan-sprintticup-2015/
http://www.suuntajyvaskyla.fi/kilpailut/sprintcuptalvi2016
http://helsinginsuunnistajat.fi/2015/uudenmaan-sprintticup-2015/
http://www.suuntajyvaskyla.fi/kilpailut/sprintcuptalvi2016
http://www.teuvanrivakka.fi/sprintti-cup-2016
http://www.kokkolansuunnistajat.fi/2016/01/sprintti-cup-1-osakilpailu-rytimaen-koulu/
http://www.aluevalmennus.info/varsinais-suomi/turku-sprint-cup-2015-2016/Alla video maajoukkueen Portugalin leirin sprinttiharjoituksesta.
Sprintin määritelmä SSL
Tavoitteena on täysivauhtinen lyhyt suunnistuskilpailu ensisijaisesti kulttuuriympäristössä (puistot, ulkoilualueet, taajamien lähimetsät) yhdistäen ultralyhyen ja puistosuunnistuksen ominaisuuksia.
Sprintti ei ole pikamatkan puolikas eikä sen tule sisältää suunnistustehtäviä, joita ei voi riskittömästi ratkaista täydessä juoksuvauhdissa. Sen ei tulisi myöskään sisältää suunnistustehtäviä, joiden onnistumiseen sattumalla, muilla kilpailijoilla tai mahdollisilla katsojilla on merkittävä vaikutus. Suunnistuksen vaativuus pyritään sijoittamaan rastiväleille, ei rastipaikkoihin. Rastipaikkojen tulee olla sellaisia, että kilpailija voi päästä rastilipulle asti juoksuvauhdissa tapahtuvalla kartanluvulla.
Täyden vauhdin mahdollistamiseksi rastipaikkojen on oltava selkeitä ja käytettävän maaston sellainen että siitä kuvausohjeita noudattaen laadittu kartta on kaikilta osin yksiselitteinen ja helppolukuinen.
Radoilla tulee kaikilta osin välttää keinotekoista vaikeutta ja kikkailua. Täydessä vauhdissa vaarallisia alueita (jyrkänteet, kivikot, aidat, romut, sateella liukkaat alueet) tulee välttää.
MM-sprintti | |||||||||
| H21 | DEN 2006 | UKR 2007 | CZE 2008 | HUN 2009 | NOR 2010 | FRA 2011 | SUI 2012 | FIN 2013 | ITA 2014 |
| voittoaika | 13:35,3 | 14:44,0 | 13:36,9 | 15:10,6 | 16:10,9 | 13:11,8 | 15:32,0 | 14:19,6 | 15:37,2 |
| matka | 3,10 | 3,20 | 3,00 | 3,15 | 2,70 | 2,50 | 4,20 | 3,90 | 4,40 |
| vauhti | 04:23 | 04:36 | 04:32 | 04:49 | 06:00 | 05:17 | 03:42 | 03:40 | 03:33 |
| D21 | DEN 2006 | UKR 2007 | CZE 2008 | HUN 2009 | NOR 2010 | FRA 2011 | SUI 2012 | FIN 2013 | ITA 2014 |
| voittoaika | 13:13,3 | 12:06,9 | 12:42,2 | 15:07,8 | 16:06,2 | 13:14,3 | 15:43:7 | 14:10,6 | 15:32,0 |
| matka | 2,70 | 2,50 | 2,50 | 2,62 | 2,60 | 2,20 | 3,70 | 3,40 | 4,05 |
| vauhti | 04:54 | 04:51 | 05:05 | 05:46 | 06:12 | 06:01 | 04:15 | 04:10 | 03:50 |
Tämä kirjoitus on tehty leiriolosuhteissa ipadilla ja ulkoasun muokkaaminen oli rajallista.
