Tour de Ski Prize Money, palkintorahat

The great prize money intrigued many competitors to participate in the Tour in the early years (2006-2007). The new cross country tours prizes were inspired by the ones given at the Middle Europes ski jumping tour.

The first tour ever was won by the finnish Virpi Kuitunen and in mens class german Tobias Angerer.

Suuret palkintorahat olivat tourin alkuaikoina kaudella 2006-2007 uutta ja houkuttelemassa kilpailijoita mukaan. Vuodenvaihteen Keski-Euroopan mäkiviikon palkinnot toimivat esikuvana uudelle maastohiihtotourille, jossa myös palkinnot olivat ennen näkemättömät.

Ensimmäisen tourin voittivat Virpi Kuitunen ja Tobias Angerer.

Palkintorahaa jaetaan kokonaistourin 10:lle ensimmäiselle. Lisäksi palkitaan päivittäin kolme ensimmäistä sekä päivän jälkeen johdossa oleva. Sprinttirankin kolme parasta saa myös palkinnon.
Yhteensä palkintorahoja jaetaan 560 000 Sveitsin frangia (CHF).

Tourilla menestyville hiihtäjille reilu viikon kilpailukierros tuo sievoisen tulon voittaja päässee helposti reilun 100 000 CHF:n tuloille. Kolmanneksi sijoittunut tienaa vielä todennäköisesti noin 40 000 CHF:n tulot.

 E

FIS-Ski

Vaihtokurssit FIS:n mukaan:
Euro Euro 0.9204 EUR
USA Dollar 1.0098 USD
Sweden Krone 8.9264 SEK
Norway Krone 8.3017 NOK
Russia Ruble 63.5348 RUB

Tour de Ski 2017, ohjelma ja radat / Program and Courses

Tour round the Alps is calling again. After short Christmas holiday skiers are heading first to Val Müstair in Swizerland. The New Year is celebrated there  with two competitions. After that is Oberstdorf in order also with two starts. On 6th January trucks and skiers are in Toblach Italy.
The last competitions will be in Val di Fiemme.

Fis-Ski: TdS

It seems, that some skiers have not started in after Ruka and are waiting for TdS. They are following pre-competition training before Lahti WSC or might have been sick.

Alppien kiertue kutsuu hiihtäjiä jälleen. Lyhyen joululoman jälkeen hiihtäjät suuntaavat ensin Val Müstairiin Sveitsiin. Uusi vuosi vaihtuu siellä kahden kisan merkeissä. Sen jälkeen matka jatkuu vuorostaan Oberstdorfiin Saksaan, jossa on myös kaksi starttia. Loppiaisena rekat ja hiihtäjät ovat Toblachissa Italian puolella. Viimeiset kiertueen kisat ovat perinteisesti Val di Fiemmessä.

Tänä vuonna näyttää siltä, että osa hiihtäjistä on jättänyt kilpailuja väliin ennen Touria ja osa ilmeisesti taas Tour de Skin kilpailuja. Kuntoa rakennetaan Lahden MM-kilpailuihn ja kunkin valmistautuminen ja sairastelut sanelevat osallistumisia,

Tourin ohjelma / Tour de Ski Program

Tour de Ski Program 2016-17

1. Leg / Etappi  Val Müstair (Switzerland) 31.12.2016 - 01.01.2017

Competition Program Val Müstair TdS2017

• It is the first time, that the start of the tour de ski begins in Val Müstair 
• For the first time two races take place in Val Müstair Venue Info 
• The Val Müstair is the home of Dario and Gianluca Cologna 
• The Val Müstair is a touristic region and belongs to the tourism organization “Scuol Samnaun Val Müstair” o www.val-muestair.ch or www.engadin.com 
• The over 1200 years old UNESCO World Heritage Convent St. John is located in Müstair http://www.muestair.ch/ 

Radat / Courses

New spectacular and attractive track for long distance races: From the start area you can nearly see the entire race track

Web Sites and Social Media

Website address: http://www.tour-de-ski.ch
Facebook: https://www.facebook.com/TourDeSkiValMuestair
Official hashtags used: #scuolsamnaunvalmuestair, #valmuestair, #tourdeskivalmuestair

2. Leg / Etappi Oberstdorf (Germany) –  3-4.1.2017

Competition Program Oberstdorf TdS 2017

• In course of the building projekt "Skiflugschanze" the artifical snow system is also improved for cross country 
• World Class Athlete: Nicole Fessel (3rd Place at the Olympic Games 2014 – Team Competition) 
• Oberstdorf is Organizer of the 2018 FIS Ski Flying World Championships 
• Oberstdorf is Organizer of the 2021 FIS Nordic World Ski Championships

Radat / Courses

Course is 8,3 km long.

Web Sites and Social Media
• Website address: www.tour-de-ski.info
• www.erdinger-arena.de www.oberstdorf.de
• Facebook: www.facebook.com/erdingerarena
• Twitter: www.twitter.com/erdingerarena
• Instagram: www.instagram.com/erdingerarena
• YouTube: www.youtube.com/arenaoberstdorf
• Hashtags: #tourdeski #oberstdorf2017 #arenawinter #oberstdorf2017 #arenawinter

3. Leg / Etappi Toblach (Italy) - 6.1.2017

Competition Program Toblach TdS 2017

Radat / Courses

Web Sites and Social Media
• https://www.facebook.com/worldcuptoblachdobbiaco
• www.worldcup-dobbiaco.it
• http://www.three-peaks.info/alto-adige/alta-pusteria/estate.html
• http://www.toblach.bz/toblach-dobbiaco.asp

4. Leg / Etappi Val di Fiemme (Italy) – 7.-8.1.2017

Competition Program Val di Fiemme TdS 2017

Radat / Courses

Web Sites and Social Media

• www.fiemmeworldcup.com 
• https://www.facebook.com/fiemmeworldcup 
• https://www.instagram.com/fiemmeskiworldcup 
• https://twitter.com/fiemmeworldcup 
• http://www.youtube.com/user/fiemme2013 
• http://www.pinterest.com/fiemme2013/

La Clusaz FIS 17.-18.12.2016

Bienvenue á La Clusaz! Hiihdon maailmancup siirtyy 500 km lounaaseen Ranskan La Clusaziin. Ollaan edelleen Alppien tuntumassa ja Välimeri on noin 250 km päässä. Eteläinen sijainti tuo haasteita lumen riittävyyteen, mutta maailmancupin kisoja on paikkakunnalla järjestetty jo 7 kertaa.
Edellisen kerran kylässä oli mc-kisat kaudella 2014-15.

Stadion sijaitsee Plateau des Confins -tasangolla, joka on 1420-1650 metrin korkeudessa merenpinnalta eli edelleen ollaan varsin korkealla Davosin jälkeen.



















Ohjelma / Program

Skiathlon on vaihtunut vapaan tyylin yhteislähtökilpailuksi lumipulan johdosta.

Radat  /Courses
(not available)

Säätila / Weather

Web Sites and Social Media
􀁸 Website address : http://www.fis-ccwc-laclusaz.fr/
􀁸 Facebook: @ccwclaclusaz
􀁸 Twitter: @fisccwclaclusaz
􀁸 Instagram: @laclusaz
􀁸 Youtube : https://www.youtube.com/user/LaClusazOfficiel
􀁸 Official hashtags used: #laclusazworldcup2016

Davos FIS 10.-11.12.2016

Maailmancupin kilpailut jatkuvat ensi viikonloppuna  Davosissa Sveitsissä. 13000 asukkaan Davos on alppien korkeimmalla sijaitseva kaupunki. Davos on Sveitsin maajoukkueen harjoittelukeskus ja Dario Colognan kotikaupunki. Alla olevan videon mukaan sää paikalla on usein aurinkoinen ja tunnelma hyvä.

Ohjelma / Program

Ohjelmassa on jälleen vapaan pidemmän matkan (15 km / 30 km) kilpailu väliaikalähdöllä, joka on ainut koko kalenterissa. Toinen pitkä kilpailu on tammikuussa Falunissa vapaalla tyylillä massalähtönä.
Sunnuntaina on vuorossa ensimmäistä kertaa vapaan tyylin sprinttikilpailut,Radat / Courses
Stadionille on uusittu lähtö ja maalialueen lumetusjärjestelmä, joka helpottaa järjestäjien työtä. Tykkilumilatu on avattu jo 29.10.2016.

Distanssimatkan rata 7,5 km

Sprintissä kierretään 1,5 km rataa, miehet kaksi kertaa. Suurin nousu on 12 m.
Distanssimatkan rata on 7362 m, joka kierretään 2 tai 4 kertaa.
Rata on profiililtaan nouseva 4 km:iin asti ja suurin nousu on 41 m kokonaisnousun ollessa 288 m.

Sprinttirata

Sosiaalinen media / Social media
Website address: www.davosnordic.ch
Facebook: https://www.facebook.com/davosnordic
Twitter: https://twitter.com/davosnordic
Instagram: https://instagram.com/davosnordic/
Youtube: https://www.youtube.com/channel/UCtesAE8WFQE5CI1raUdYbtw/feed
Flicker: http://www.flickr.com/photos/davosnordic

Viime vuonna (2015) tulokset olivat:

Sprint

Men
Pellegrino, Babtiste, Fossli, Jylhä

Wimen
Nilsson, Falla, Östberg, Jacobsen

Distance

Men
Sundby, Manificat, Glöersen, Röthe

Wimen
Johaug, Östberg, Weng, Jacobsen

Kiireinen talviurheilusunnuntai

Talviurheilua seuraavana penkkiurheilijana oli viikonvaihde 26.-27.11.2016 kohtuullisen kiireinen, sillä tarjontaa tuli YLE:n kanavilta melkein 9 h!

Oli suorastaan kiire käydä välillä kolaamassa pihalle satanut lumi maratonin välillä. Onneksi keli oli muuttunut pakkasen puolelle ja lämpimän puolella satanut lumi oli keventynyt huomattavasti. Oli käynyt samanalainen ilmiö kun tykkilunta tehdessä. Vesi oli valunut kinoksen alle maanpinnalle, joka oli kostea päällä olevan lumen eristävästä vaikutuksesta johtuen.

Rukalla avatussa maailmancupissa oli jännitystä ilmassa monellakin tapaa; miten norjalaisten kokemat asiat näkyisivät suorituksissa ja miten muiden maiden hiihtäjien suoritukset olisivat suhteessa heihin.

Kauden ensimmäinen kilpailu maajoukkuepaikkansa varmistaneille urheilijoille ei välttämättä ole näytön paikka, mutta norjalaisille ja myös esim. suomalaisille kansalliseen ryhmään kuuluville tilanne on päinvastainen. Norjassa hiihto on niin suosittu ja tasoa riittää, kuten Rukan lauantain sprintissä nähtiin Northugin varamiehen Johannes Klaebon (20v.) sijoittuessa pronssille. Paikasta MC-kiertueella taistelee monia potentiaalisia hihitäjiä. Samoin myös suomalaisista MC-kiintiön ulkopuolella hiihtävät tavoittelevat hyvää sijoitusta, kuten sprintissä Ari Luusua, joka onnistuikin sijoittumalla parhaiten suomalaisista 9.:ksi. Toki kauden hyvä aloitus tuo urheilijalle itsevarmuutta ja luottamusta, että asioita on tehty oikein ja ollaan pysytty maailman kärkivauhdissa. Joillakin hiihtäjillä ei suoritukset vielä alkukaudesta ole parhaimmillaan ja voi olla, että kuntoa on rakennettu myöhäisemmäksi.

Rukan sprintistä suomalaiset nappasivat miesten osalta 8 pistesijaa ja naiset 6.

Sunnuntain distanssimatkalta N 10 km ja M 15 km Iivo Niskanen puolusti kahden vuoden takaista perinteisen tyylin voittoaan ja piti sen hienosti itsellään. Hän oli hyväntuulinen ja varmasti huojentunut, kun kauden kilpailut ovat lähteneet erinomaisesti liikkeelle ja viime vuoden sairastelut näyttää olevan takanapäin. Värkissä olisi kuulemma ollut vielä varaa kiristääkin kahdelle ensimmäisellä kierroksella. Miehissä pistesijoille ylsi 6 suomalaista.

Krista Pärmäkoskella oli voitto myös 4,6 sekunnin päässä ja saattaa olla, että lauantainen sprintin hyvä sijoitus (5.) vei ratkaisevat 5 sekuntia voimavaroja. Distanssimatkan voittaja äitiyslomalta palannut Marit Björgen tipahti sprintissä semifinaalissa. Kristalla oli tuntemukset olleet epäröivät kisan alkupuolella ja haastattelussa hän sanoi miettineensä jopa keskeyttämistä. Onneksi hiihti maaliin asti! No, väliaikatiedot liikkuvat realiajassa useassa paikassa radan varrella ja sen kautta hiihtäjä saa nopeasti tiedon omasta suorituksestaan vaikka olisi lähtenyt ns. pienillä numeroilla. Naisissa myös Laura Mononen teki hyvän sijoituksen ollessa 6. Pistesijoille ylsi 6 naishiihtäjää.

Hiihtäjien mukaan huolto onnistui erinomaisesti, mikä auttoi varsinkin lauantain haastavassa kelissä. Liekö Jauhojärvellä ollut ongelmaa suksiparin löytymisessä, mutta ainakin televisiokuvan perusteella näytti luistossa olevan toivomisen varaa.

Fis-Ski Ruka tulokset

Lauantai sprintti (C)
miehet
naiset

Sunnuntai distanssimatkat (C)
miehet 
naiset

Lillehammer FIS 2.-4.12.2016

Kuvakaappaus: dagbladet.no

Rukan avajaisviikonvaihde on takana ja vuorossa on Lillehammerin kolmen päivän kisaviikonvaihde vuoden 1994 talviolympialaisten maisemmissa. Siellä on myös järjestetty nuorten olympiakilpailut vuonna 1996.

Lillehammer sijaitsee eteläisen Norjan itäosassa, 180 km Oslosta. Asukkaita on 27 000 ja kaupunki on suosittu turistikohde 800 000 vuotuisella vierallaan. Alueella on erinomaiset maastohiihdon mahdollisuudet 2000 km latuverkostollaan.

Ohjelma / Programme
Pe 02/12/2016 Sprint       1,4 km / 1,6 km
La 03/12/2016 CC -         F 5 km/ 10 km
Su 04/12/2016 Pursuit     10 km / 15 km

Radat / Courses
Tässä linkki ratakarttoihin
Sprinttiratojen pituus naisten kisassa on 1,4 km ja miehillä 1,6 km.
Distanssimatkan kilpailut hiihdetään 2,2 km ja 2,8 km ratoja yhdistelemällä.

Alla kaupungin matkailuvideo.


Web Sites and Social Media
www.wclillehammer.no
www.facebook.com/WCLHMR
https://twitter.com/wclhmr
Instagram:
@wclhmr
#wclhmr

Ruka FIS 26.-27.11.2016

Kuvakaappaus: rukanordic.fi

Tuttuun tapaan maastohiihdon maailmancup alkaa Suomessa Rukalla 26.11.2016.

Kansallisia kilpailuja on järjestetty edeltävinä viikonloppuina, joissa on katsastettu osallistujia mc-kiertueelle. Suomessa kilpailuja on jo käyty useampi mm. Suomen Cup Vuokatissa ja Rovaniemellä sekä Saariselän- ja Oloksen kisat.

Järjestävä maa saa kotimaassa järjestettäviin kilpailuihin normaalin kiintiön lisäksi kansallisen kiintiön. Suomen joukkueet.



Ohjelma:

Lauantaina hiihdetään perinteisellä tyylillä sprintti ja sunnuntaina on vuorossa normaalimatka myös perinteisellä tyylillä.

Radat:

Sunnuntain matkat hiihdetään 5 km:n radalla.

Lähde:FIS-SKI

Web Sites and Social Media
􀁸 Website address: www.rukanordic.com
􀁸 Facebook: www.facebook.com/rukanordic
􀁸 Twitter: twitter.com/rukanordic
􀁸 Instagram: instagram.com/rukanordic
􀁸 Vimeo: https://vimeo.com/rukanordic
􀁸 Official hashtags used: #RukaNordic

Suunnistusmaajoukkue uudistuu kaudelle 2017

Petteri Kähäri huoltamassa Minna Kauppia
(kuvakaappaus SSL:n sivuilta)

Lähtölaukaus uuteen suunnistuskauteen on tullut ja päävalmentajana aloittaa suunnistajille tuttu kasvo Petteri Kähäri.  Hän on ollut jo aikaisemmassa tehtävässään huippu-urheilupäällikkönä Suunnistusliitossa lähellä maajoukkuetoimintaa, joka helpottaa tehtävän hoitamista.

Sanotaan, että uudessa tehtävässä aloittamisessa menee useampi kuukausi kontekstin eli toimintatapojen, kulttuuriin ja identiteettiin perehtymiseen. Kähärillä asiat ovat siltä osin jo hallinnassa, mikä antaa aikaa kehittää toimintaa oman valmennusajatuksen ja mahdollisten muutosten sisäänajamiseen. Uudelle johtajalle kirjallisuudessa on annettu kolme kuukautta kääntää kurssi haluamaansa suuntaan. Joku konsultti on sanonut, että johtajalla on kaksi korvaa ja yksi suu. Hänen mukaansa ensimmäisen sadan päivän aikana niitä kannattaisi käyttää tuossa suhteessa. Kähäri on aktiivinen toimija somessa ja seuraa toimintaympäristönsä ilmiöitä myös sitä kautta.

Suunnistusliiton sivuilla Kähäri kertoo haluavansa uudistaa maajoukkueen toimintaa, jotta tavoite olla pysyvästi MM-kisoissa kolmen parhaan maan joukkoon toteutuu.

Tuore päävalmentaja nostaa johtavaksi teemaksi urheilijan kehittymisen kokonaisvaltaisesti. Kähäri korostaa yhdessä tekemistä tuloksen tavoittelun taustalla.

– Haluan, että olemme joukkue eikä vain nippu yksilöitä, ja siitä voimme saada lisää buustia tekemiseen. Voimme jakaa osaamistamme koko joukkueen kesken, Kähäri pohtii.

– Tavoitteena on nostaa nuorten ryhmän profiilia maajoukkueessa ja samalla helpottaa siirtymävaihetta aikuisten sarjoihin. Tämä on monelle nuorelle urheilijalle uran haastavin vaihe, kun omien siipien kantavuutta testataan, Kähäri korostaa.

Team Kisakallio koostuu maajoukkueen 21–23-vuotiaista urheilijoista, joille luodaan yhdessä Kisakallion valmennuskeskuksen kanssa valmennusta tukeva kokonaisuus.

Karoliina Ukskoski (kuva Timo Ronkainen)

Yhtenä Team Kisakallion suunnistajista aloittaa Karoliina Ukskoski Perhon Kiristä. Hän oli Kokkolan suunnistajien maanantairastien päätöstapahtumassa 31.10.2016. Ennen päätöstilaisuutta Karoliina kertoi paikalla olleille Kokkolan Suunnistajien nuorille omasta harjoittelustaan.

Hän esitteli muutaman arvokisan kartat ja kertoi omasta oppimisestaan suunnistajana niihin liittyen. Ensimmäisissä nuorten maajoukkueen kisoissa jännitti kovasti, mutta sitten hän huomasi, että normaalilla hyvällä suorituksella voivansa pärjätä myös siellä. Tämä toi itseluottamusta, jota suunnistuksessa tarvitaan. 

Karoliina korosti, että suunnistus on muutakin kuin fyysinen suoritus, johon haetaan huippukuntoa. Tarvitaan myös suunnitustaitoa ja yliyrittämisellä ei yleensä tule hyviä tuloksia. Harvalla tulee ns. pöljä päivä arvokisassa ja silloin on todella hyvä tuuri.

Kansainvälisissä arvokisoissa isompi virhe voi olla kohtalokas, mutta kotimaisissa SM-kilpailuissa hän on oppinut kokemuksen myötä, että aina kannattaa suunnistaa loppuun asti, sillä rastivälejä on monta ja myös muilla on on paineita ja virheitä voi myös heille tulla.

Kysyttäessä, miten hän toimii pummin tultua, niin Karo toteaa, että aikaisemmin pieni virhe saattoi romahduttaa suorituksen, mutta nykyisin pystyy kokoamaan itsensä ja vetämään radan loppuun asti. Tärkeää on yrittää tietoisesti rauhoittaa tilanne. Nuorten maajoukkueessa on asiaa käsitelty mm. urheilupsykologi Tuomas Grönmanin johdolla leireillä. On opeteltu positiivisia voimasanoja ja haettu itsevarmuutta tilanteisiin. Urheilijat ovat saaneet myös kotitehtäviä aiheeseen liittyen.

Ukskoski on käynyt neljässä vuodessa Hankasalmen suunnistuslukion, jossa oli viikottain 6 ohjattua harjoitusta ja yksi luento. Hän toteaa oppineensa paitsi suunnistustaitoja, mutta myös itseluottamusta omaan suoritukseen urheilulukion aikana.

Suunnistusmaajoukkue 2017

Naiset 8+2*

Sari Anttonen Keuruun Kisailijat 1991, Sofia Haajanen SK Pohjantähti 1987, Anna Haataja* SK Pohjantähti 1996, Venla Harju Tampereen Pyrintö 1990, Saila Kinni Tampereen Pyrintö 1987, Miia Niittynen Koovee 1990, Kirsi Nurmi IFK Göteborg 1992, Merja Rantanen Jämsän Retki-Veikot 1980, Marika Teini SK Pohjantähti 1989 ja Karoliina Ukskoski* Perhon Kiri 1996.
Hannu Airila Kalevan Rasti 1985, Aaro Asikainen Kalevan Rasti 1988, Mårten Boström IFK Lidingö 1982, Miika Kirmula* Angelniemen Ankkuri 1994, Olli-Pekka Koistinen Hiidenkiertäjät 1985, Anton Kuukka* Tampereen Pyrintö 1996, Elias Kuukka* Tampereen Pyrintö 1994, Aleksi Niemi* Tampereen Pyrintö 1995, Fredric Portin Paimion Rasti 1989, Topi Raitanen* Helsingin Suunnistajat 1996, Toni Saari Vaajakosken Terä 1992, Eetu Savolainen* Ikaalisten Nouseva-Voima 1994, Mikko Siren Angelniemen Ankkuri 1990 ja Olli-Markus Taivainen Pellon Ponsi 1989.

Miehet 8+6*

Maajoukkueen ikähaitari ja keski-ikä kiinnostaa ja urheilijoiden syntymävuosi on 1980-lukulaisilla keltaisella taustalla ja nuorten sarjoista tulleilla vihreällä. Naisten keski-ikä on 26,2 vuotta ja miesten 25,4 vuotta. 

*Team Kisakallio koostuu maajoukkueen 21–23-vuotiaista urheilijoista.

Lahti MM 2017 kilpailuohjelma / Lahti WSC 2017 Competition Programme

Ohessa Lahden MM-kilpailujen ohjelma. 

Järjestäjän sivulla kerrotaan, että lipunmyynti MM-kisojen lipunmyynti etenee tavoitteiden mukaisesti; myytyjen ja varattujen lippujen määrä on jo 60 000. Aikuisten päivälipun hinta on edullisimmillaan 31,50 euroa ja lipun hintaan sisältyvät aina sekä kilpailutapatumat että kisa-alueella järjestettävä oheisohjelma.

Lippuja voi ostaa pakettina tai yksittäisiin päiviin.

LIPUNMYYNTI  -    TICKETS 

Urheilu-uralla kehittyminen- Final Step

Koirien kanssa ulkoillessa tulee kuunneltua aktiivisesti erilaisia urheilulähetyksiä suorana tai tallenteina. Mielenkiinnosta kuuntelin YLE Areenasta Urheiluillan Rio on ohi - koostetta, jossa käytiin läpi mietteitä olympialaisten annista ja pohdittiin jo valmistautumista tuleviin Tokion olympialaisiin.

Mikäli tähtäimessä on oman lajin maailman terävin kärki, niin haasteita piisaa huipulla sekä yksilö- että joukkuelajeissa. Monia asioita tulisi hoitaa ammattimaisemmin ja paremmin.

Monellako urheilijalla on esimerkiksi tänä päivänä ammattivalmentaja? Niitä ei taida olla kuin muutamissa lajeissa uinnissa, taitoluistelussa ja jääkiekossa, toki joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Nuoren urheilijan siirtyessä ainutkertaisella urallaan eteenpäin valmentajalla saattaa olla useampi valmennussuhde takana ja edessä. Riittääkö aina nuoruuden valmentajan osaaminen ja aika hoitaa valmennusta urheilijan lähestyessä kansallista huippua ja siitä eteenpäin? Miten varmistetaan uudenlaiset ärsytykset ja haasteet elimistölle? Miten saadaan viimeinen steppi uralla siirryttäessä maailman huippujen tasolle?

Huippujen valmennuksessa on ollut kansainvälisiä projekteja, joissa haetaan etuja olosuhteista ja valmennuksesta sekä ryhmän sparrauksesta. Rion kisajoukkueen johtajan Leena Paavolaisen mukaan tällaisia projekteja oli ennen Rioa 10 ja tavoitteena uudelle olympiadille voisi olla 40. Meneekö saavutet mitalit samassa suhteessa 1->4?

Paavolaisen mukaan suomalaiset kärkiurheilijat ovat suvereeneja Suomessa ja kotimainen haastaja puuttuu. Fundalmentaalitason juttu on, että meillä on uskottavia kansainvälisen tason projekteja, joissa kärkiurheilijat harjoittautuu ja valmentautuu kuin maailman parhaat.
Projekteissa päivittäisharjoittelu ja valmentaminen ovat kansainvälisen tason luokkaa ja urheilijat harjoittelevat ulkomailla parempien kanssa. Tällöin ryhmäharjoittelun edut: korkeampi suoritusten vaatimustaso ja mahdollisuus ottaa mittaa muista huipulla olevista urheilijoista kehittävät urheilijaa paremmin. Projekteissa haetaan ammattimaista päätoimista valmentamista ja asiantuntijoita eri aloille.

Näinhän se on ihan maalaisjärjellä ajateltunakin. Onhan moni urheilija hakenut vastusta ja kehitystä ulkomaisista kovemmista vastustajista, kuten esim. painija Petra Olli. Useimmat valmentajat taitavat myös suositella jossain vaiheessa kovemman haasteen hakemista ikäluokkaa ylempänä sekä yksilö- että joukkuelajeissa. Systeemin pitäisi tukea tätä myös kansallisen huipun saavuttaneille juuri kansainvälisten projektien avulla.

Joissain lajeissa (jääkiekko) on juniorisarjan (E-C) peleissä ollut käytössä tasojärjestelmä, jossa joukkueen toiminta on nimetty kolmelle tai neljälle eri tasolle. Asiasta käydään ajoittain keskustelua, kuten esim.YLE Puheen Lindgren & Sihvonen lähetyksessä, jossa vieraana oli Porin Ässien valmentaja Pasi Kaukoranta. Hänen mukaan ilmeisesti tasojärjestelmästä ollaan luopumassa, jonka hän katsoo haittaavan huippujen kehittymistä.

Asioita voidaan nähdä monelta kantilta ja aivan nuorimpien junioriurheilussa voi olla perusteltua hieman rajoittaa liikaa kilpailullisuutta. Jääkiekkoliitto on poistanut E-ikäisten 2005-2016 syntyneiden osalta sarjataulukot ja pisteiden laskemisen. Jääkiekkoliiton junioripäällikkö Kalle Väliaho kertoo päätöksen taustoista www.finhockey.fi-sivustolla: 

- Tutkimustulokset osoittavat varsin yksiselitteisesti, että kilpailuttaminen ja kilpailullisuus eivät kehitä lapsia vaan päinvastoin. Haluamme antaa jääkiekkoharrastuksensa alkutaipaleella oleville lapsille mahdollisuuden nauttia pelaamisesta ilman tilastoinnin tuomia paineita, 

- Kokemus on osoittanut, että taulukoiden ja tilastojen aiheuttamat negatiiviset puolet näkyvät mm. vanhempien reagoimisessa pelien tuloksiin ja joukkueen sijoituksiin. Toimintaa arvioidaan liikaa tulosten kautta kun lasten urheilussa tärkeintä olisi iloisuus, yhdessä tekemisen riemu ja koettu pätevyys. Nämä vaikuttavat tutkimusten mukaan myöhempään menestymiseen huomattavasti enemmän kuin lapsuusvaiheessa tapahtuva vertailu yksilö- ja joukkuetasolla, juniori- ja seuratoimintajohtaja Turkka Tervomaa tiivistää.

FIS-Ski Calendar 2016-17, hiihdon maailmancupin ohjelma

Tuleva MC-kausi jakautuu neljään perioidiin, kuten aiemmin. Kausi alkaa, kuten niin usein aiemmin Rukalla, mutta tällä kertaa vain kahden päivän kilpailuviikonloppuna. Viikon päästä päästään hiihtämään Norjan Lillehammerissa 3-päivän tour, josta kiertue siirtyy Keski-Eurooppaan Sveitsin Davosiin ja Italian Tobalchiin.

Toisella periodilla joulutauon jälkeen on vuorossa Tour de Ski ensin Sveitsissä Lenzerheiden kolme kilpailua ja välillä käydään Oberstdorfissa Saksan puolella. Kiertueen kolme viimeistä kilpailua on jälleen Italiassa ja perinteisesti päätös tapahtuu Val di Fiemmessä. Periodin loppuosassa kisataan vielä Tobalchissa kahdet spirinttikisat. Ruotsiin siirrrytään Ulricehamniin (ensimmäistä kertaa) sekä Faluniin. Etelä Korean PyeongChang isännöin sitten esiolympiakisoja kolmen kilpailun ajan.

Kolmannessa periodissa viimeistellään kuntoa Viron Otepäässä kahden kilpailun verran, kunnes vuorossa on Lahden maailmanmestaruuskilpailut.

Viimeisessä neljännessä periodissa ollaan edelleen Skandinaviassa Drammenissa ja Oslossa, kunnes kauden päättää ensimmäistä kertaa kalenterissa oleva World Cup Final. Se hiihdetään Venäjällä Tyumenissä, jossa on vuorossa neljä kilpailua.

Sprinttikilpailuja näyttää kalenterissa olevan 11 kpl, joista 6 vapaalla ja 5 perinteisellä tyylillä. Normaalimatkan kilpailuja on 11, joista vapaalla 5. Yhteislähtökilpailuja kalenteriin sisältyy 6 kpl.

Värillä koodattu viherä sprintti, keltainen perinteinen tyyli ja lila yhteislähtö.

Kuvakaappaus FIS-SKI

Kesän hiihtouutisia

Niin se kesä taas on pelkkää historiaa ja syksy hyvää vauhtia menossa. Katselin tämän blogin juttujen lukutilastoja ja myös siellä alkoi loppukesästä mm. hiihtolukiota ja suksen valintaa koskevat jutut kiinnostaa lukijoita. Erikoista on, että suksen valintaan liittyviä juttuja luetaan kyllä kesälläkin.
Tänä kesänä myös spämmirobotit ovat alkaneet kiinnostua blogini aiheista, johtuneeko sivun mainoksista.

Kävin läpi vähän medioiden hiihtoaiheisia juttuja ja kokosin niistä muutamia tähän.

Uusia tiimejä perustettu
Keväällä on perustettu treeniryhmä Team VO2. Kyse ei ole seurasta, vaan harjoitusryhmästä, joka koostuu viidestätoista urheilijasta vuosina 1996-1999 urheilijasta Uudeltamaalta. Merkittävää asiassa on nuorten oma aloitteellisuus ja nuori ikä.

Myös Ilmajoen Kisailijat kertoi omasta tiimistään: Timo Mantere, Jari Mäkelä, Karri Hakala,  Niko Koskela ja Antti Kartano. 

Uudet treeniryhmät ja tiimit ovat tervetulleita ja se osaltaan kertoo Suomen Cupin piristysruiskeesta seurarintamalla.  Vaikka maastohiihto on yksilölaji, niin tiimit ja joukkueet tuovat yhteisöllisyyttä ja draivia tekemiseen. On myös sanottu sen olevan sosiaalinen liima varsinkin nuorille, joka sitouttaa lajiin.

Kuvakaappaus: Aftenposten

Iivo Niskanen ja Kaisa Mäkäräinen Aateli Racen voittoon
Kesällä kilpailtiin perinteisesti Vuokatissa ja uutena paikkana myös Pyhäjärvellä kaivoksessa.
Ilmeisesti Norjassa kisaillaan kesäaikaan vielä enemmän kuin Suomessa ja saattaisi jollekin rullahiihdon massatapahtumalle olla täälläkin sijansa.

Kari-Pekka Kyrö saanee taas toimintavapauden maastohiihdon parissa.
Hiihtoliiton johtokunta on ottanut vapauttamiselle myönteisen kannan.

Norjalaisten astmagate
Oikeastaan koko kesän on saatu lukea juttuja norjalaisten astmajupakasta. Alunperin Martin Johnsrud Sundbyn astmalääkkeen yliannostuksen kiinnijäämisestä lähtenyt kohu on puhututtanut  sekä Suomessa että Norjassa. Suomalaiset taas ovat uutisen mukaan kehittäneet astman hoitoon oman höyryhengityslaitteen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi talvilajien apurahoja
Listalla on menestyneitä ja vähän laimeamman kauden hiihtäneitä urheilijoita.

FIS:n päätöksiä Meksikon kongressista

Tasatyöntö
FIS päätti, että tasatyönnöstä vapaita vyöhykkeitä voidaan kokeilla kansallisten liittojen päätöksellä kansallisissa kilpailuissa. 

Maakiintiöt eli quota
"...Peruskiintiö parhaille hiihtomaille on kuusi urheilijaa maailmancupin osakilpailuissa, eikä yksikään maa voi saada enempää kuin kahdeksan paikkaa maailmancupin osakilpailuihin ulkomailla.

Kotimaan maailmancupien kansallisen ryhmien määrät pysyivät ennallaan, mutta FIS päätti, että yhdellä maalla saa olla maksimissaan 15 urheilijaa edustettuna osakilpailuissa. Esimerkiksi Norjalla oli vielä viime kaudella 20 mieshiihtäjää Lillehammerin maailmancupissa, sillä maajoukkueurheilijoiden ja kansallisen ryhmän urheilijoiden lisäksi maailmancupin kokonaisvoittajalla ja Skandinavia Cupin voittajalla oli vapaa osallistumisoikeus maailmancupiin.

... Uuden päätöksen mukaan maailmancupin voittaneet Martin Johnsrud Sundby ja Therese Johaug saavat vapaan osallistumisen enää jouluun asti. Tämän jälkeen vapaa osallistumisoikeus on kulloinkin maailmancupia johtavalla urheilijalla.

Lisäksi Norjan mahdollisuuksia kolmoisvoittoon viestissä rajoitettiin, sillä ensi talvena joka maa voi asettaa vain kaksi viestijoukkuetta maailmancupin viesteihin. Lillehammerissa joulukuussa isäntämaa otti kolmoisvoiton." Lähde: Kestävyysurheilu

Penkkiurheilijan kiireet - WOC 2016 Ruotsi

Kulunut kevät ja kesä ovat olleet antoisia penkkiurheilijalle ja nähtävää on piisannut aina nuorten MM- jääkiekosta, aikuisten jääkiekon MM-kilpailuihin, jalkapallon EM-kilpailuihin, Rion olympialaisiin sekä suunnistuksen MM-kilpailuihin. Juniorikisat olivat tänä vuonna Sveitsissa ja aikuisten kisoilla jatketaan ruotsalaisessa maastossa Bohuslänissä Strömstadin ja Tanumin kunnissa. Toivottasti ja luultavasti lukijat ovat ehtineet välillä liikkua itsekin monipuolisen urheilukattauksen välissä.

Nuorten MM-kilpailuissa oli vaativat maastot ja kelikin vaihteli helteestä lähelle nollaa. Ilmeisesti kotikenttä oli oman maan suunnistajille hieman tutumpaa ympäristöä, sillä palkintosijoilla näytti olevan melkein joka kisassa sveitsiläisiä nuoria. Eipä silti, kyllä kotimaisia värejäkin näkyi podiumilla: sprintti 3. Anna Haataja  / pitkä 1. Anna Haataja / viestissä  3. M20 ja  2. W20.
Mielenkiintoista oli, että sveitsiä edustaneet tytöt Paula Gross (HS) sekä Valerie Aebischer (Tampereen pyrintö)  näyttäisivät edustavan suomalaisia seuroja. Toisaalta myös  Anton Salmenkyla näytti edustavan USA:ta. Globaalissa maailmassa tämä alkaa olla yhä tavallisempaa ihmisten siirtyessä työn ja muiden syiden johdosta valtiosta toiseeen.

Tätä kirjoittaessa Anna Haatajan loistava putki näyttää jatkuvan opiskelijoiden MM-kisoissa Unkarissa voiton tullessa pitkällä matkalla. Harmi, ettei hän ei pääse aikuisten MM-kisoihin näillä näytöillä, mutta kyllähän vielä vuosia on edessä.

Aikuisten MM-kisat (20. - 27.8.2016) ovat siis alkamassa ja joukkueet ovat tehneet harjoituksia mallimaastoissa saadakseen hyvän rutiinin ja tuntuman kyseisiin olosuhteisiin.
Tässä kilpailujen ohjelma:

WOC 2016 -sivusto tarjoaa monelaista mielenkiintoista tietoa, kuten Suomella on 3 urheilijan kiintiö kaikkiin kilpailuihin ja muiden maiden kiintiöt löytyvät täältä. Kilpailualueiden tietokoneen automaattisesti tulostamat kilpailukartat ovat myös nähtävissä. Ne ovat tietenkin vain mallinnus kokrkeuskäyrien ja pohjakarttojen perusteella, josta puuttuu kartanpiirtäjän fyysinen jopa vuosia kestävä valemistelutyö. Jonkinlaisen kokonaiskuvan niiden perusteella kuiten saa maiseman korkeuskäyristä, avoinaisuudesta, asutuksesta, kulkuväylistä, vesistöistä jne..

Media
Facebook www.facebook.com/woc2016/
Twitter ‎@WOC2016
Instagram www.instagram.com/woc2016/

Pappor och mammor betalar / Let'$ put it from parent's account

$e on yksi tärkeä palanen urheilijan elämässä motivaation, harjoittelun, olosuhteiden, terveyden jne. ohella. $en avulla urheilija mahdollistaa lajin harjoittelun ammattimaisesti ja kehittymisen huippu-urheilijaksi. Kyseessä on tietenkin tuo maaginen vaihdannan yksikkö raha.

Tämän päivän huippu-urheilu on kehittynyt kovaksi ammattimaiseksi toiminnaksi, jossa pärjääminen vaatii paitsi yksilön psyko-fyysistä panostusta, mutta myös taloudellista satsausta. Aikaisemmin urheilija saattoi pärjätä lajissa tekemällä fyysistä työtä ja harjoittelemalla sen ohessa, jolloin toimeentulo tuli työstä. 

Nyt jo lasten harrastus maksaa huomattavia summia, josta huolestuneena Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä Leena Harkimon johdolla on miettinyt kustannusten  alentamista.

Ehdotuksena heillä on mm. seuraavaa:

"Työryhmä suosittaa, että lajiliittojen kilpailujärjestelmiä kehitetään turnausmuotoisiksi ja että etenkin pienten lasten osalta kilpailutapahtumat järjestettäisiin lähiseudulla. Lisenssikäytäntöjä uudistamalla voitaisiin kannustaa monilajiseen harrastamiseen.
Seurojen tulisi lisätä matalan kynnyksen harrastemuotoista liikuntaa, johon voi osallistua esimerkiksi kaksi kertaa viikossa, jolloin kustannukset eivät muodostu esteeksi harrastaa.

Vapaaehtoistoiminta on edelleen keskeinen voimavara harrastamisen kustannusten alentamisessa. Työryhmän mukaan vapaaehtoistoiminnan houkuttelevuutta tulee lisätä purkamalla tarpeetonta sääntelyä. Tietoisuutta työttömien mahdollisuudesta tehdä vapaaehtoistyötä työttömyysturvaa menettämättä on lisättävä."

Millainen pyörre sitten urheilijan kukkarossa käy?  Kahden maastohiihdossa ja suunnistuksessa kilpailevan lapsen ja nuoren isänä voin todeta, että kyllä harrastuksiin saa menemään määrättömästi rahaa. Junnu-urheijan osalta tilanne oli vielä helpompi, kun kilpailuja ei ollut kuin lähiseudulla ja välineisiin ei tarvinnut kummoisia laittaa. Lajivalinnan myötä sarjat kovenivat ja kilpailumatkat pitenivät. Tuli tarve hankkia kalustoa eri olosuhteisiin, kuten myös luisto- ja pitovoiteita. Harrastuksen muuttuessa kilpa-urheiluksi myös erilaiset tukitoimet vaativat rahaa. 

Ainakin kestävyyslajeissa pärjätäkseen on jossain vaihessa alettava satsaamaan harjoittelun määrään ja sen myötä harjoituksia on monesti kahdet päivässä. Tämä ja viikonlopun kilpailut eivät ole oikein toimiva yhtälö kesätöiden kanssa.

Kynnys yksilölajeissa muiden sponsoreiden hankkimiseen voi olla nuorelle suuri. Miten lähdet myymään itseäsi ja osaamistasi? Onnistutko varmasti tulevissa arvokisoissa ja pysytkö terveenä, jotta voisit menestyä. Toisaalta pitkäjänteisesti uraa luodessa ei välttämättä ole tarkoituskaan pärjätä kaikissa mahdollisissa kilpailuissa. Joukkuelajeissa tilanne on jossain mielessä helpompi, sillä tekeminen jakaantuu useille ja onnistuminen ei ole vain yhden urheilijan kontolla. Toki sitten jakajiakin on enemmän.

Yleisurheilija @MonniPetteri Petteri Monni kirjoitti Keskisuomalaisen Stoorissa omista rahoituskuvioistaan avoimesti todeten vanhan totuuden, että Kela on monen urheilijan pääsponsori. Petterin mukaan "Usealla kovan tason urheilijalla ei ole yhtään yrityskumppanuutta, joissa liikkuisi rahaa. Tuotesponsorointiin sen sijaan lähdetään vähän helpommin. Olen ollut kuitenkin siinä mielessä hyvässä asemassa, että meikäläistä on matkan varrella tukenut muutama yritys. Pienemmätkin purot ovat näissä summissa liikuttaessa todella tärkeitä."

Urheilijan päätukijoina taitaa monessa tapauksessa olla omat vanhemmat ja jossain tapauksissa myös seura voi osallistua kustannuksiin. Petterin mukaan hän on kummiurheilijana yrityksellä ja seura tukee myös häntä. "Seuran ja Aidonin tuet ovat sitä luokkaa, että sain niillä katettua leirini kulut. Ei huono! Urheilua tehdään kuitenkin vuodessa vielä noiden kuuden viikon lisäksi 44 viikkoa, joten mistä rahat Jyväskylässä tehtävään harjoitteluun tulevat? Ei täälläkään ilmaista ole itseään toteuttaa: on piikkareiden ostoa, harjoituspaikkamaksut, valmennusmaksut, hierontaa, fysioterapiaa, mahdollisia lääkärikäyntejä ja kisamatkoja ja urheiluvakuutusta sun muuta. Toki kämpän vuokra ja ruokakin pitää maksaa.

 Kirjoittajalla ei ole mitään uutta ratkaisua asiaan, mutta asiaa tarkastellessa huomaan, kuinka asia on monesti vanhempien taloudellisista mahdollisuuksista kiinni. Kuinka paljon yksilölajien harrastajia menetämme joukkuelajeihin ja ei heilläkään taida asiat aina sen paremmin olla. Tärkeää olisi työryhmien ja päättäjien kuitenkin huomata tuo Monnin toteamus "Urheiluvaikuttajat huomio, opintotuen uudistaminen suuntaan tai toiseen vaikuttaa paljon enemmän urheilijoiden arkeen kuin jotkut selvitykset, mietinnöt tai organisaatiouudistukset."

Asiaa käsitteli Monnin jälkeen myös Jyväskylän Kenttäurheiljoiden valmennuspäällikkö @JarkkoFinni, joka kiteytti"Absoluuttiselle huipulle päässeiden rahoitus on yleensä kunnossa apurahojen, kilpailutulojen, sponsoritukien ym. kautta, mutta olen erittäin huolissani huipulle nousemisen rahoituksesta. Meillä ei ole oikeastaan yhtään merkittävää rahoitus- ja tukijärjestelmää huipulle pyrkiville potentiaalisille (nuorille) urheilijoille."

Hän peräänkuulutti myös rahoituksen yhden luukun mallia ja hämmästeli resurssien hävikkiä matkalla Helsingistä urheilijalle, vaikka urheilun viime vuosien kehittämisen teemana on ollut urheilija keskiössä.

Lisää yksilölajien sponsoroinnista Suomessa voit lueka mm. HS:n verkkoaineistosta.

Suunnistuksen arvokisakarsintaan osallistuminen alueittain

Kesän kohokohtana suunnistajilla lienee Jukolan ja Venlojen viestit ja hyvänä kakkosena tänä vuonna voisi olla joillekin MM-karsinnat Ruokolahden upeissa maastoissa. Ajankohtakin oli sopiva, keskikesän juhlan aika, mikä sitä juhannusta viettäessä Itä-Suomen loistavissa kallio-harju-suppamaastoissa, joissa oli heinoja maisemia sekä korkeuseroja kaikille tarjolla. 

Kuvakaappaus keskimatkan kartasta http://routegadget.tulospalvelu.fi/

Järjestävä seura SK Vuoksi oli luonut makeat puitteet pyhäpäiviään säästelemättä ja sää oli mitä aurinkoisin. Juomarastit taisivat olla todella tarpeen sunnuntain pitkillä matkoilla. Rata oli varsinkin miehille haasteita täynnä pitkine jopa 3 km väleineen, sillä matkalle jäi sunnuntaina 15 miestä.

Alla kuva pisimmän rastivälin erilaisia reittivaihtoehdoista, jonka Tuomo Mäkelä on twiitannut.

Tässä myös GPS-seurantalinkki, josta voi katsoa miesten reitinvalinnat ja laittaa heidät juoksemaan animaatiossa.

Kuvakaappaus pitkän matkan pitkästä 3 km välistä https://twitter.com/tuomomakela

Tuli myös mielenkiinnosta tutkittua, mistä kilpailijat arvokisakarsintaan olivat tulleet. Tuntumana oli, että eteläinen Suomi painottuu osallistujissa. Koovee oli saanut sekä lyhyelle ja pitkälle matkalle eniten miehiä. Myös Ikaalinen ja Vaajakoski olivat hyvin miehissä edustettuina. Naisten matkoilla Pohjantähti oli molempina päivinä runsaslukuisin ja perässä tulivat KuoSu, Tampereen Pyrintö sekä MS Parma. Missä olivat pohjalaisseurojen tai Kainuun edustajat?  Alla olevassa kartassa kilpailijoiden seurojen kotipaikkakunnat ja taulukossa seurojen osallistujamäärät.

Kuten jo aiemmin on tullut esille, että kaikkien kilpailijoiden kannattaa hakea monipuolisia suunnistusmaastoja ja opetella suunnistamaan erilaisissa maastoissa ja kartoilla. Väistämättä tämä tarkoittaa esim. pohjanmaan rannikolla asuville pitkiä automatkoja harjoittelu- ja kilpailupaikoille. Varmasti se myös nostaa kynnystä osallistua ja jatkaa kilpailemista huipulla. Toki poikkeuksia myös löytyy (esim. Jorma Nissilä KoS) ja on tietenkin yksilöstä kiinni, miten suuri halu on panostaa lajin eteen ja päräjätäkseen. 

Nopeusvoiman kautta nopeutta lisää - More velocity trough power

Kuten tiedetään on hiihto, kuten kaikki muutkin asiat, ovat jatkuvassa muutoksessa.
Hiihdon osalta kehityksessä on nähtävissä mm. vauhdin kasvaminen viimeisten vuosien aikana, kuten Ville Vesterinen Kihusta Valmentajakerhon kevätseminaarissa 2016 esitti.
Tässä tekstissä tuodaan esille hieman Vesterisen (myös J.Mikkola) esityksestä koottua asiaa ja pohditaan siihen liittyvän nopeusvoiman kehittämistä.

Mikä sitten on tuonut vauhtia lisää hiihtoon? Oikeastaan syitä on monia:

• Radat (parempikuntoisia, lyhyemmät nousuosuudet) 
• Väline- ja voidekehitys  
• Uudet ”lajit”  
• Hiihtäjien parantuneet fyysiset ominaisuudet -erityisesti ylävartalon voimantuotto-ominaisuudet hiihtotekniikan kehitys.

Arvokilpailuissa on vain 1 väliaikalähtökilpailu ja muut ovat yhteislähtöjä. 

• Yhteislähdöt ja sprintti sisältävät paljon maksimivauhtista hiihtoa, kiihdytyksiä ja rytminvaihtoja, jotka usein siis ratkaisevat lopputulokset. 
• Energiantuoton vaatimukset nousevat ajoittain yli aerobisen kapasiteetin > anaerobisen energiantuoton rooli on korostunut.  
• Tasatyönnön rooli on korostunut.

-> Voima-nopeus sekä anaerobisten ominaisuuksien merkitykset ovat kasvaneet.

Viimeisen reilun 10 vuoden aikana hiihtotekniikat ovat kehittyneet:

Kuvakaappaus hs.fi

• “sprinttitasatyöntö” 
• “hyppywassu” (kaksoispotku)
• “kuokkaloikka”
•  “vuorojuoksu” 

Tyypillistä ovat lyhyemmät voimantuottoajat ja suuremmat voimantuottopiikit.
Voimantuottamisessa käytetään elastista energiaa (=”jousienergiaa”)
Yleiset voima/nopeusvoimaominaisuudet eivät erottele huippuhiihtäjiä, mutta käyttö kovassa hiihtovauhdissa erottaa (taito vs. tekniikka vs. voimaominaisuudet)
Huipuilla on lyhyemmät voimantuottoajat ja pidempi syklin pituus. 

->Voima-nopeusominaisuuksien merkitys on kasvanut.

Hiihtovalmennuksessa korostetaan nuorena herkkyyskauden (13-15 vuotta) aikana hankittua riittävää liikenopeutta, jotta myöhemmin on mahdollista kehittää kestävyyttä, jotta jaksaisi hiihtää kovaa riittävän pitkään.

Voima-nopeusominaisuuksien kehittäminen

Lihastohtori Juha Hulmi toteaa, että "Kestävyyssuorituksissa nopeusvoimaa tarvitaan yksittäisen askeleen / työnnön / polkaisun yms. aikana tuotetun impulssin kasvattamiseen sekä elastisen energian varastoimisen ja vapauttamisen tehostamiseen, jolloin suorituksen taloudellisuus paranee".

"Nopeusvoimasuorituksissa suorituskykyä voi parantaa: (1) pitämällä suhteellisen voimantuottonopeuden koko voimantuoton ajan samana ja kasvattamalla maksimivoimatasoja, (2) parantamalla voimantuottonopeutta tai (3) kehittämällä sekä maksimivoimatasoja että voimantuottonopeutta".

https://lihastohtori.wordpress.com/2016/01/26/nopeusvoimaharjoittelu/voima-aikakayrat/

"Yhdistetty maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelu onkin tutkitusti kehittävin tapa parantaa nopeusvoimaominaisuuksia pitkällä aikavälillä".

"Jos nopeusvoimalajin urheilija on voimatasoiltaan heikko, kannattaa harjoittelun pääpainopiste kääntää maksimivoimatasojen nostamiseen. Jos nopeusvoimalajin urheilija puolestaan on vahva, mutta hidas, kannattaa harjoittelun pääpaino siirtää voimantuottonopeuden kehittämiseen. Tasavahvalla nopeusvoimalajin urheilijalla kannattaa pyrkiä kehittämään tasaisesti sekä maksimivoimaa että voimantuottonopeutta".

Lisää nopeusvoimasuorituskyvyn kehittämisestä ja testaamisesta voit lukea 
https://lihastohtori.wordpress.com/2016/01/26/nopeusvoimaharjoittelu/
Myös Jussi Mikkolan esityksessä on asiaa pohdittu nimenomaan hiihdon näkökulmasta.
http://docplayer.fi/3418132-Voima-ja-nopeusharjoittelu-maastohiihdossa-jussi-mikkola-urheilufysiologian-asiantuntija-kilpa-ja-huippu-urheilun-tutkimuskeskus.html